Mehiläishaukka oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten yksi Suomen runsaslukuisimmista päiväpetolinnuista, mutta se on viime aikoina rajusti taantunut. Tähän johtaneita syitä ei kuitenkaan tarkkaan tunneta.

Oriveteläisen koululuokan löytämä ja viime viikolla Luonnontieteelliseen museoon tuotu suuri ampiaishämähäkkinaaras (Argiope bruennichi) on maanantain ja tiistain välisen yön aikana kehrännyt seitistä sormenpään kokoisen munakotelon.

Luonnontieteellisen museon suositut sunnuntaipäivien tietoiskut jatkuvat syyskaudella, alkaen su 4.9.

Oriveteläisiä koululaisia odotti syksyisellä pellolla yllätys. Sadonkorjuun keskeytti kookas ja komea ampiaishämähäkki, jonka luokka toimitti elävänä Luonnontieteelliseen keskusmuseoon.

Kaisaniemen kasvihuoneiden yläkerran valtaa jälleen suuri joukko sieniä ja sieniasiantuntijoita.

Sulaudu salavaan tai sypressiin Taiteiden yönä Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha on Taiteiden yönä 26. elokuuta avoinna klo 20 saakka, klo 16–20 vapaa pääsy myös kasvihuoneisiin!

Laattatektoniikka on perustavanlaatuinen geologinen teoria, jota voi merkityksessä verrata biologian evoluutioteoriaan. Toistaiseksi on kuitenkin ollut epäselvää, milloin ja miten tämä prosessi on alkanut toimia.

Helsingin yliopiston ”Viides ulottuvuus – viherkatot osaksi kaupunkia” -tutkimushankkeen tämän kesän inventointiprojekti on puolivälissä, kun Linnanmäen vesitornin katon kasvillisuus on kartoitettu.

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan Lummehuoneen vetonaula, parananjättilumme (Victoria cruziana), on kasvattanut puolitoistametrisiä lehtiä, jotka kannattavat jopa 70 kilon painon.

Vesilahdella ja Punkalaitumella on tapettu ainakin neljä huuhkajan poikasta kolmesta eri pesästä. Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät kuolleet poikaset viime viikolla.