Uutinen Öölannissa löydetystä Aasian tiikerihyttysestä on saanut viime päivinä julkisuudessa paljon huomiota. Ruotsalaisen tutkijan jo vuosi sitten Skånessa tekemä havainto on epävarma, sillä hyttysestä ei ole näytettä eikä sitä ole varmuudella voitu tunnistaa.

Aasian tiikerihyttynen (Aedes albopictus) on viime vuosina levinnyt Etelä-Euroopassa Alppien eteläpuolella. Sitä on muutaman kerran löytynyt Alankomaista pääasiassa kasvihuoneista ja viime vuonna kerran Etelä-Saksasta. Yksilöt ovat kaikki tilapäislöytöjä eikä hyttysellä ole pysyviä populaatioita Alppien pohjoispuolella.

Aasian tiikerihyttysen leviämisellä ei ole yhteyttä ilmastomuutokseen, eikä se pysty lentämään Alppien yli Suomeen. Laji voi lisääntyä esimerkiksi kasvihuoneissa tai muissa ihmisen rakentamissa lämpimissä tiloissa, vaikka se ei vaativien olosuhteiden vuoksi selviäkään Suomen luonnossa.

Tiikerihyttysen mahdollinen tulo maahamme on riippuvainen ihmisen huolimattomuudesta. Laji on tunnettu siitä, että se leviää lähes yksinomaan ihmisen välityksellä esimerkiksi käytettyjen autonrenkaiden kuljetusten mukana. Omin voimin se ei lennä pitkiä matkoja, vaan on pääasiassa paikkauskollinen ja pysyy ihmisen luomissa elinympäristöissä, kuten roskaisilla parkkipaikoilla, esikaupunkialueilla ja kasvihuoneissa. Se munii mielellään tyhjiin pulloihin ja purkkeihin, jossa on tilkka vettä. Siksi se onkin leviämässä Etelä-Sveitsissä moottoriteiden parkkipaikoilla. Etelä-Euroopassa tiikerihyttynen käyttää myös hyväkseen uima-altaita ja suihkulähteitä.

Miksi Aasian tiikerihyttystä seurataan?

Aasian tiikerihyttynen kuuluu niihin vieraslajeihin, joiden esiintymistä seurataan EU:n rahoittaman VBORNET (European Network for Arthropod Vector Surveillance for Human Public Health) -verkoston avulla. Kaikissa EU-maissa on verkostoon kuuluvia tutkijoita, jotka omissa maissaan jatkuvasti seuraavat lääketieteellisesti tärkeiden hyttyslajien esiintymistä ja leviämistä. Tiikerihyttysen esiintyminen aiheuttaakin välittömiä toimenpiteitä: myrkytyksillä pyritään varmistumaan siitä, että kaikki yksilöt saadaan hävitetyksi.

Tiikerihyttynen toimii dengue- ja chikungunyavirusten vektorina, eli se tartuttaa nämä virukset pistonsa kautta ihmiseen. Denguekuumetta ei tällä hetkellä esiinny Euroopassa, minkä vuoksi täällä olevat tiikerihyttyset eivät voi sitä levittää. Chikungunyakuumetta esiintyi Pohjois-Italiassa 2007 ja Etelä-Ranskassa 2010. Euroopassa ei juuri nyt tunneta dengue- tai chikungunyavirusten kantajia, joten tiikerihyttysen mahdollinen löytyminen uusilta alueilta ei vielä riitä aiheuttamaan epidemiaa.

Vaikka uhkakuva ”virushyttysistä” on hieman liioiteltu, kannattaa silti noudattaa tiettyjä varotoimenpiteitä palatessaan Etelä-Euroopan autolomamatkalta Suomeen. On järkevää esimerkiksi käyttää hyönteismyrkkyä sekä siivota asuntovaunu ennen viimeistä laivamatkaa ja siten vähentää riskiä tuoda ei-toivottuja tuliaisia mukanaan.

Lisätietoja:
Larry Huldén, päivystävä hyönteistutkija
Luonnontieteellinen keskusmuseo
Puh:  050 318 2333

TiedeuutisetYleistä