Luomuksen ylläpitämät luonnontieteelliset kokoelmat ja tietoaineistot ovat luonnon muisti – menneen ja tulevan ymmärtämisen perusta sekä meille että tuleville sukupolville. Kattavat kokoelmat on kerätty yli 300 vuoden aikana. Ilmastonmuutoksen sekä lajikadon aikakautena ne ovat tärkeämpiä kuin koskaan.

Luomus vastaa luonnontieteellisten kansalliskokoelmien säilyttämisestä, kartuttamisesta ja ylläpitämisestä Suomessa. Luomuksen kokoelmissa on yli 13 miljoonaa eläin-, kasvi-, sieni, kivi- ja fossiilinäytettä. Luomuksen kokoelmia ja tietoaineistoja hyödyntävät tutkijat ympäri maailman.

Kokoelmanäytteitä käytetään ensisijaisesti kotimaiseen ja kansainväliseen taksonomiseen ja systemaattiseen tutkimukseen. Lisäksi kokoelmilla on keskeinen merkitys aihepiiriä opiskeleville ja Suomen ympäristön seurantatutkimuksille.

Kokoelmien ympärille rakentuvat myös Luomuksen kolme yleisökohdetta, jossa kokoelmat tutkimustietoon yhdistettynä palvelevat ympäristökasvatustyötä ja tarjoavat elämyksiä, tietoa ja mahdollisuuden uusiin oivalluksiin.

Tieteellisten kokoelmien lisäksi Luomus kerää ja säilyttää tietoaineistoja, kuten lintujen rengastuksesta tai kasvien levinneisyydestä kertovia materiaaleja.

Eläintieteelliset kokoelmat

Luomuksen eläintieteellinen kokoelma on maamme suurin eläinkokoelma. Se käsittää noin yhdeksän miljoonaa näytettä. Kokoelman perustan muodostavat Societas pro Fauna et Flora Fennica -seuran vuonna 1858 Helsingin yliopistolle lahjoittamat eläinnäytteet. Nykyään kokoelmat karttuvat pääasiassa tutkimushankkeiden ja -retkien sekä lahjoitusten myötä.

Kasvi- ja sienitieteelliset kokoelmat

Nykyään Luomuksen kasvi- ja sienitieteellisissä kokoelmissa on noin 3,3 miljoonaa kasvi- ja sieninäytettä. Viime vuosina kokoelmien vuotuinen kasvu on ollut keskimäärin 20 000 näytettä. Kasvu muodostuu lahjoituksista, tutkimusaineistoista ja muista kasvimuseoista vaihdetusta näytteistä. Museon kansainvälinen herbaariotunnus on H.

Geologiset kokoelmat

Geologisessa kansalliskokoelmassa on noin 50 000 mineraali- ja kivinäytettä, noin 600 meteoriittia ja noin 44 000 fossiili-, luu- ja maaperänäytettä. Jo 1700-luvulta alkaen kartutetun kokoelman erikoisuuksia ovat muun muassa suomalaiset jalokivet ja meteoriitit, Euroopan vanhimmat kivilajit, Etelämannerkokoelma, mammuttikokoelma ja Ahvenanmaan fossiilit.