Levänluhdan rautakautinen vesikalmisto löydettiin yli sata vuotta sitten. Helsingin yliopiston tutkijat ryhtyvät jälleen selvittämään eteläpohjalaisen suohaudan vainajien alkuperää ja poikkeuksellista hautaustapaa. Eemil Aaltosen säätiö on myöntänyt monitieteiselle tutkimushankkeelle kolmivuotisen apurahan.

Levänluhdan suohauta on askarruttanut ihmisiä pitkään. Isonkyrön vesikalmistosta on arkeologisissa kaivauksissa löydetty lähes sadan ihmisen luut. Pienikokoiset vainajat ovat todennäköisesti olleet etupäässä naisia ja lapsia. Uusi tutkimusprojekti on ainutlaatuinen, sillä se käyttää apunaan moderneja arkeologisia, geneettisiä ja luonnontieteellisiä menetelmiä. Projektia johtavat Helsingin yliopiston arkeologit. Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Levänluhdan tutkimusprojektiin osallistuu Ajoituslaboratorio.

– Tätä ainutlaatuista kohdetta on tutkittu luonnontieteellisin menetelmin hyvin vähän. Nyt tutkimusta laajennetaan ensimmäistä kertaa myös kohti ajoitusten, stabiili-isotooppimääritysten ja ilmastotiedon yhdistämistä, kertoo ajoitusyksikön johtaja Markku Oinonen.

Levänluhdan haudan luista tehdään radiohiiliajoitukset, joilla pyritään selvittämään vainajien kuolinajankohta ja haudan käyttöaika. Viimeisimpien arvioiden mukaan vainajat on haudattu useamman vuosisadan kuluessa. Radiohiiliajoitusten lisäksi luunäytteistä tehdään stabiili-isotooppimäärityksiä, jotka perustuvat luonnon ei-radioaktiivisten alkuaineiden tutkimiseen.

– Hiilen ja typen stabiilit isotoopit kertovat ravinnosta. Tätä kautta saadaan tietää yleisemmin elinolosuhteista ja niiden ajallisista muutoksista, Oinonen sanoo.

Tähän mennessä Ajoituslaboratoriossa on tutkittu pilottihankkeena kahdentoista vainajan luita. Suunnitelmissa on, että määrää voitaisiin kasvattaa noin kahdellakymmenellä.

– Vaikka kolme vuotta on tutkimuksessa lyhyt aika, niin rahoituksen ansiosta voimme hahmotella myös tulevan tutkimuksen suuntaviivoja, Oinonen iloitsee.

Levänluhta-projektin kautta isotooppimenetelmiä saadaan tunnetuksi ja ehkä myös muun tutkimuksen käyttöön ja hyödynnettäväksi, mikä sekin on Ajoituslaboratoriolle tärkeää.

Levänluhdan monitieteinen tutkimushanke jakautuu useampiin osa-alueisiin. Dna-tutkimusten ja ajoitusten lisäksi projektissa käydään läpi myös kaikki aikaisempi tutkimusmateriaali. Levänluhdan alueen rautakautista asutuskantaa ja elinympäristöä tullaan tarkastelemaan myös arkeologisen inventoinnin ja siitepölytutkimuksen avulla.

Lisätietoa: Ajoitusyksikön johtaja, dos. Markku Oinonen, p. 040 550 6070, markku.j.oinonen@helsinki.fi Luonnontieteellinen keskusmuseo 

Tiedeuutiset