Kuluvan talven aikana nälkäkuolemat ovat nousseet pöllöjen parissa ennätyslukemiin. Luonnontieteellisen keskusmuseon rengaslöytöaineiston perusteella lehto- ja viirupöllöt ovat kärsineet pahiten.

Toisin oli talvella 2008–2009, silloin kuului pöllöjen soidinhuhuilua läpi talven. Tuolloin myyriä oli Etelä- ja Keski-Suomessa ylettömän paljon, ja pöllöt jatkoivat sukuaan myyräkekkereiden voimalla. Esimerkiksi viirupöllöllä oli ennätysaikaisin helmikuun kahdeksantena päivänä jo munat pesässään. Kesällä 2009 lehto- ja viirupöllöjen poikasia myös rengastettiin enemmän kuin milloinkaan ennen.

Kesän 2009 taittuessa syksyyn alkoivat viimeisetkin myyrät olla kateissa. Myyristä riippuvaisille pöllölajeille koittivat kovat ajat. Kylmä ja runsasluminen talvi ei tilannetta auttanut. Myyriä on hankala pyytää paksun lumikerroksen läpi, mutta tänä talvena ei ole edes ollut mitään mitä pyytää.

Rengastustoimiston aineistojen perusteella käsillä on pahin pöllöjen kuolontalvi viimeisten 30 vuoden aikana: tähän mennessä rengaslöytöinä on tullut 83 varmasti nälkään kuollutta lehtopöllöä ja 51 viirupöllöä. Molemmista vähintään puolet on ollut vanhoja, ennen vuotta 2009 syntyneitä yksilöitä. Tällä saattaa olla kauaskantoisia seurauksia, koska kato on koskenut myös pesimäikäisiä reviirilintuja, Rengastustoimistosta muistutetaan. Normaalitalvina valtaosa kuolleista on nuoria, edelliskesän poikasia.

Nälkiintyneet pöllöt vaikuttavat "kesyiltä"
Rengaslöytöjen kuvaukset ovat karua luettavaa: pudonnut kuolleena puusta, kuollut parvekkeelle, pelottomana aidalla, kuoli, roikkui kuolleena puusta, kuoli käsiin... Nälkä on ajanut pöllöt pihapiirien ruokintojen lähistölle, jossa ne ovat yrittäneet saalistaa pikkulintuja ja hiiriä. Usein nälkiintyneet yksilöt vaikuttavat myös pelottomilta – ne kun eivät jaksa väistää edes ihmistä.

Vielä talvi ei ole näyttänyt koko voimaansa. Lumen alta, kesämökeiltä, marjamailta tulee vielä paljastumaan suuri joukko nälän viemiä pöllöjä.

Edelliset pöllöjen joukkokuolemat ovat sattuneet samantyyppisissä olosuhteissa kuin nyt: myyräkato ja kova talvi tappavat. Talvi 1986–87 vei 20 rengastettua lehtopöllöä ja 9 viirupöllöä sekä 16 huuhkajaa. Talvi 1996–97 puolestaan 35 lehtopöllöä, 22 viirupöllöä ja jälleen 16 huuhkajaa. Pitää muistaa, että rengaslöydöt ovat vain pieni osa todellisista määristä. Huuhkajia ei ole kuollut nyt aiempien katovuosien tapaan, kenties ne isokokoisina lintuina ovat pystyneet löytämään vaihtoehtoista ravintoa.

Jos löydät kuolleen pöllön, tarkista ensin onko sillä rengas jalassaan. Luonnontieteellinen keskusmuseo tarvitsee tutkimuskäyttöönsä tiedot renkaasta. Jos löydetty lintu on hyväkuntoinen sen voi myös pakastaa ja toimittaa museon kokoelmiin. Ohjeet löytyvät verkkosivuilta: www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/naytteet.

Lisätietoja:
Yli-intendentti Jari Valkama
Seurantatiimi
Luonnontieteellinen keskusmuseo
p. 050 582 0572
jari.valkama(at)helsinki.fi

Tiedeuutiset