Pasilan Radiotalon lähilammikosta löytyi Suomelle uusi ludelaji, pienen pieni vesilude, tieteelliseltä nimeltään Plea minutissima.

Tutkija Anders Albrecht pyydystää säännöllisesti vesihyönteisiä Naturväktarna-ohjelmien yhteydessä lähetysalueen puiston lammesta. Syyskuun alkupuolella näytteessä odotti mukava yllätys, vain 2,5 millimetriä pitkä vesilude. Tutkijan mukaan laji voisi olla suomeksi vaikkapa ”kääpiöisomalluainen”, koska sen lähimmät sukulaiset ovat isomalluaisia.

”Kääpiöisomalluainen” edustaa maallemme uutta Pleidae-heimoa. Laji tunnetaan muun muassa Tanskasta ja Etelä-Ruotsista, ja äskettäin se on löydetty Virosta. Muiden malluaisten tapaan ”kääpiöisomalluainen” on peto ja ui ”selkää” vatsapuoli ylöspäin. Ravinnokseen se käyttää lähinnä vesikirppuja ja muita pikkuäyriäisiä.

Suomen luonnolle minimalluaisesta ei ole haittaa. Toistaiseksi ei tiedetä, pystyykö se edes talvehtimaan meillä.

Pasilan Radiotalon lähilammikossa elää myös Suomen kolme isomalluaislajia, joiden tieteelliset nimet niin ikään ovat Notonecta glauca, N. lutea ja N. reuteri.

Plea minutissima -vesilude. Kuvassa vasemmalla aikuinen yksilö ja oikealla nymfi*

Kuva ”kääpiöisomalluaisesta” median käyttöön löytyy keskusmuseon mediasivuilta: Plea minutissima.

Lisätiedot
Intendentti Anders Albrecht
anders.albrecht@helsinki.fi
p. 040-7547997

* Nymfeiksi kutsutaan sellaisten selkärangattomien, useimmiten hyönteisten, nuoruusvaiheita, joiden muodonmuutos ei ole täydellinen. Esimerkiksi perhosen muodonmuutos on täydellinen, eli toukka koteloituu ja kotelosta kuoriutuu perhonen. Sen sijaan mm. luteiden (kuten tämän "kääpiöisomalluaisen"), heinäsirkojen ja hämähäkkieläinten muodonmuutos on vaiheittainen. Niillä ei ole lainkaan toukkaa, vaan munasta kuoriutuu pikkuinen aikuisen näköinen yksilö eli nymfi. Nymfi luo nahkansa useita kertoja kasvaessaan vähitellen täysikasvuiseksi eli sukukypsäksi yksilöksi.

Tiedeuutiset