Heinä-elokuun lämpimissä etelävirtauksissa ja ukkosrintamien hätyyttäminä Suomeen on saapunut normaalia enemmän lehtinunnia. Lehtinunnat ovat perhosia, joiden toukat voivat syödä paljaaksi suuriakin metsäalueita. Laji on saanut aikaan muualla maailmassa merkittäviä tuhoja, mutta meillä ei vielä pitäisi olla syytä huoleen.

Lehtinunna (Lymantria dispar) on pitkään ollut Suomessa suurharvinaisuus, josta on tunnettu vain muutamia kaukaa vaeltaneita koiraita − yhteensä alle 20 yksilöä. Viime sunnuntain ja maanantain välisenä yönä perhosia kuitenkin ryöpsähti Suomenlahden yli voimakkaiden ukkosrintamien liikkeelle ajamina. Ilmeisesti kyseessä on tähän saakka lajin suurin havaittu vaellus maahamme. 

Suomeen saapuneiden lehtinunnien määrää ei vielä tunneta ja toistaiseksi on tiedossa vain yksittäisiä havaintoja pitkin etelärannikkoa lounaissaaristosta Porvooseen ulottuvalla alueella. Lisää havaintoja tulee kertymään, kun perhosharrastajat tutkivat viikon aikana automaattipyydyksiin tulleet aineistonsa. Tämän jälkeen vaelluksen laajuudesta saadaan selkeämpi kuva. Harrastajia kehotetaankin ilmoittamaan omat havaintonsa nopeasti Hyönteistietokantaan, koska kyseessä on kansainvälisesti yksi merkittävimmistä tuholaislajeista ja lajin vaellukset tulisi dokumentoida mahdollisimman tarkkaan.

Pohjois-Amerikassa miljardituhot  Ruskeankirjavat lehtinunnakoiraat lentävät paitsi öisin myös päivisin auringonpaisteessa. Kermanvaalea ja koirasta selvästi kookkaampi naaras tunnetaan yleensä huonona lentäjänä, joka suurista siivistään huolimatta lentää pitkiä matkoja ainoastaan poikkeustilanteissa. Lajin leviäminen onnistuu kuitenkin myös tuulen kuljettamana pienenä toukkana ja munastoina puutavarakuljetusten mukana. Lehtinunnasta on tullut Pohjois-Amerikassa vierasperäisenä karkulaisena miljardituhoja aiheuttava metsätuholainen.

Laji onkin malliesimerkki siitä, mitä leväperäinen suhtautuminen vieraslajeihin voi aiheuttaa. Suomessa paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä, sillä lehtinunna kuuluu Euroopan luontaiseen lajistoon  ja on edelleen maassamme levinneisyytensä pohjoisrajalla. Laji ei toistaiseksi uhkaa metsiämme, vaikka tänne leviäisikin.

Perhosen kannat ovat kuitenkin selvästi voimistuneet ja levinneisyys laajentunut viime vuosina lähialueillamme Venäjällä ja Baltiassa. Siten lajista on kertynyt viime vuosilta myös useita yksittäishavaintoja Suomen eteläosista. Perhoslajiston perusteella voidaankin sanoa, että Etelä-Suomen ilmasto on edelleen muuttumassa yhä enemmän keskieurooppalaiseen suuntaan.

Hyönteistietokanta: http://hyonteiset.luomus.fi/insects/main/EntDatabase.html
Lehtinunna ei vielä toistaiseksi uhkaa Suomen metsiä. Yllä ruskeankirjava koiras ja alla huomattavasti kookkaampi ja vaaleampi naaras. (Kuva: Jaakko Kullberg)

TiedeuutisetLuonnontieteellinen museo