Luonnontieteellisen museon ja ympäristöhallinnon kaksisiipistyöryhmän jäsenet löysivät erittäin harvinaisen sorjapetokärpäsen elokuussa Pohjois-Savon kärpäslajistoa selvittäessään. Maaningalta tehty löytö oli odottamaton, sillä viimeksi sorjapetokärpänen on tavattu maassamme vuonna 1916.

Sorjapetokärpänen (Cyrtopogon pulchripes) on kansainvälisestikin mielenkiintoinen ja harvoin havaittu laji. Suomen lisäksi se tunnetaan ainoastaan Venäjältä, Etelä-Koreasta ja Japanista. Aikaisempia kotimaisia löytöjä on vain kaksi: Maaningalta 1800-luvun puolivälistä ja Kuopiosta vuodelta 1916. Edellisestä havainnosta on lähes sata vuotta, vaikka kyse on helposti tunnistettavasta ja näkyvästä hyönteisestä.

Tutkijoiden hämmästykseksi sorjapetokärpäsiä löydettiin peräti kolme kappaletta. Yksi näistä yksilöistä pyydystettiin näytteeksi Luonnontieteellisen museon tieteelliseen eläinkokoelmaan, joka on osa kansalliskokoelmien verkostoa. Tästä Maaningan näyteyksilöstä saatiin myös maailman ensimmäinen sorjapetokärpäsen DNA-näyte.

Metsätalous uhkaa harvinaista kärpästä

Sorjapetokärpänen on hieman yli sentin pituinen hyönteinen. Sen tuntee osin keltaisista jaloista ja takaruumiin leveästä vaaleanharmaasta vyöstä. Aikuiset istuvat auringon paistaessa kuolleiden puiden rungoilla vanhoissa kuusikoissa.

Uusimmassa Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnissa sorjapetokärpänen on luokiteltu vaarantuneeksi. Maassamme sitä uhkaavat lahopuun väheneminen ja metsämaiseman muutokset kuten avohakkuut ja täysikasvuisten talousmetsien varjoisuus.

Maaningan Tuovilanlahdella sijaitseva löytöpaikka on arvostettua suomalaista kansallismaisemaa.  Jo suomalaisen kulttuurin suurmiehet, Elias Lönnrot ja Zachris Topelius, kirjoittivat alueen kauneudesta. Luonnontutkijat seurasivat pian heidän jalanjäljissään: alueelle tehtiin suuri luonnonkartoitus- ja tutkimusmatka vuonna 1865, jolloin sorjapetokärpänenkin löydettiin kuuluisasta Korkeakosken kanjonista. Ehkä tutkimusmatkoja pitäisi vielä nykyäänkin tehdä enemmän – sorjapetokärpäsen löytyminen osoittaa, että Suomen luonnossa piilee edelleen tuhansia tuntemattomia yksityiskohtia.

Mahdolliset havainnot sorjapetokärpäsestä pyydetään toimittamaan digivalokuvan kera Luonnontieteelliselle museolle.

Lisätietoja:
Museomestari Jere Kahanpää
Luonnontieteellinen keskusmuseo
p. 050 318 5175

Kuvia median käyttöön (kuvaajan nimi mainittava): http://vanha.luomus.fi/users/tiedotus/kuvia_medialle/sorjapetokarpanen/

 
Harvinaisen sorjapetokärpäsen tunnistaa osittain keltaisista jaloista ja takaruumiin leveästä vyöstä. (Kuva: Jere Kahanpää)

Luonnontieteellinen museoTiedeuutiset