LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Vanhoja todisteita laattatektoniikan toiminnasta

1.8.2011

Laattatektoniikka on perustavanlaatuinen geologinen teoria, jota voi merkityksessä verrata biologian evoluutioteoriaan. Toistaiseksi on kuitenkin ollut epäselvää, milloin ja miten tämä prosessi on alkanut toimia. Kansainvälinen tutkimusryhmä on löytänyt Itä-Suomesta sanukitoidi-kivilajiryhmän, joka tarjoaa lisätietoa laattatektoniikan syntyvaiheista.

Laattatektoniikkateorialla pystytään selittämään suurin osa maapallon merkittävistä geologisista ilmiöistä kuten maanjäristykset, tulivuoren purkaukset ja uuden mannerkuoren syntyminen. Aiemmin ei ole pystytty selvittämään prosessin alkuvaiheita, 4,5 miljardia vuotta vanhalla Maapallolla.

Tuoreessa tutkimuksessa Helsingin yliopiston geotieteiden ja maantieteen laitoksen sekä Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat yhdessä kotimaisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa ovat löytäneet Itä-Suomesta sanukitoidi-nimisen kivilajiryhmän, jonka koostumus todistaa laattatektoniikan toimineen jo 2,7 miljardia vuotta sitten ja poikenneen tuolloin nykyisen kaltaisesta. Itä-Suomesta löytyy maailman vanhimpia kallioperäalueita, jotka ovat mahdollistaneet ikivanhojen geologisten ilmiöiden tutkimuksen maassamme.

Tutkimustulokset julkaistaan FM Esa Heilimon väitöskirjassa. Hän väittelee 5.8.2011 kello 12 Helsingin yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Neoarchean sanukitoid series in the Karelian Province, Finland". Väitöstilaisuus järjestetään Kumpulan tiedekampuksella Physicumin salissa D101. Vastaväittäjänä on professori Jean-François Moyen (Université Jean Monnet, Ranska) ja kustoksena professori Tapani Rämö (Helsingin yliopisto).

Lisätietoja:

Esa Heilimo
Geotieteiden ja maantieteen laitos
esa.heilimo @ helsinki.fi
040-5274974

Jaana Halla
Luonnontieteelinen keskusmuseo
jaana.halla @ helsinki.fi
050-3462721

Avainsanat: 

MineraalikabinettiTiedeuutiset