Kun tulee Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan sen Unioninkadun puoleisesta kävelyportista ja ohittaa entisen portinvartijan kopin ja puutarhan esitetaulun, avautuu pääkäytävän oikealla puolella alue, joka kartassa (http://vanha.luomus.fi/fi/kaisaniemi/esittely) on merkitty lohkoksi numero 133. Lohkon Kasvimuseo-rakennuksen puoleisessa päässä kasvaa joukko eri puolilta pohjoista pallonpuoliskoa kotoisin olevia pähkinäpensaita. Pähkinäpensaat ovat tuulipölytteisiä ja kukkivat ennen lehtien puhkeamista, jotta siitepöly pääsee vapaasti leviämään. Nyt on siis pähkinäpensaiden kukinnan aika. Pensaat ovat vielä lehdettömiä. Osa pensaista on jo kukkinut, osa kukkii parhaillaan ja osan norkkokukinnoissa olevat hedekukat ovat vielä nupulla.

Mutta on toinenkin syy katsoa näitä pähkinäpensaita: useimmat niistä ovat yli sadan vuoden ikäisiä! Siis aivan Unioninkadun tuntumassa kasvaa yli satavuotiaita pähkinäpensaita!

Ja on vielä kolmaskin syy pitää pensaita silmällä: pähkinäpensaat tunnistaa hedelmistä tai pikemminkin hedelmien ympärillä olevan suojuksen muodosta. Onko kukaan katsonut näiden satavuotiaiden pähkinäpensaiden hedelmiä? Onko niistä kerätty näytteitä? Tekevätkö pensaat pähkinöitä lainkaan?

Lohkossa kasvava euroopanpähkinäpensas (pähkinäpensas, hassel, Corylus avellana 00ZZ-126) on valtavan suuri, paksu- ja monirunkoinen pensas. Jo 1913 se oli professori Fredrik Elfvingin mukaan ollut puutarhassa ”sen gamla tider”. Niilo Karhun mittauksissa (15.12.1993) se osoittautui Suomen kookkaimmaksi euroopanpähkinäpensaaksi. Pensaan tämän kevään kukinta on jo ohi, ja lehtisilmut ovat avautumassa.

Liuskapähkinäpensaan (flikhassel, Corylus avellana ’Heterophylla’ 00ZZ-131) lehdet, sitten kun ne puhkeavat, ovat varsin erikoisen näköiset. Lohkon liuskapähkinäpensaskin lienee 1900-luvun alusta. Elfving mainitsee sen 1913. Vuoden 1936 inventaariossa oli Corylus heterophylla f. sieboldiana, jonka saantipaikaksi ilmoitettiin Pietari 1900, korkeudeksi 2,90 m ja vahvimman haaran ympärysmitaksi 18 cm. Pensas oli kituva. Latvat olivat kuivuneet ja sahatut. Juuresta kasvoi kolme vahvaa haaraa, muut olivat heikkoja. Annikki Palménin puuvartisluettelossa 1985 pensaan nimenä oli Corylus sieboldiana var. mandshurica. Vuonna 1991 A. Palmén määritti pensaan Corylus avellana f. heterophyllaksi. Pensaan keskeltä rungot ovat kuolleet, niin että näyttää siltä, kuin siinä olisi kaksi suurta, monirunkoista pensasta aivan vierekkäin. Pensas ei ole kovin hyvin sopeutunut Suomen ilmastoon: se oli vihreässä lehdessä vielä marraskuun 2015 lopulla. Nyt lehtisilmut ovat raoittuneet. Pensaassa on vain muutama hedenorkko. Nuput eivät ole vielä avautuneet.

Lohkossa kasvaa kaksi vanhaa amerikanpähkinäpensasta (amerikansk hassel, Corylus americana 00ZZ-120, 00ZZ-121). Ainakin jälkimmäinen niistä on ostettu L. Späthin taimistosta Berliinistä vuonna 1907. Pensas on siis noin 110-vuotias! Se on valtavan suuri, moni- ja paksurunkoinen. Lehtisilmut ovat raoittuneet kärjestä. Korkealla latvassa on runsaasti hedenorkkoja. Ne heiluvat tuulessa rentoina, pensas taitaa kukkia parhaillaan. Toinen amerikanpähkinäpensas, 00ZZ-120, on suuri, moni- ja paksurunkoinen. Sen lehtisilmut ovat raoittuneet, ja sekin näyttää kukkivan. Se talveentuu huonommin kuin 00ZZ-121, marraskuun 2015 lopulla se oli vielä osittain vihreä, kun 00ZZ-121 oli jo varistanut lehtensä.

Kiinnostava on kiinanpähkinäpensas (kinesisk hassel, Corylus chinensis, C. sinensis 1980-1370). Tämä 35-vuotias kasvi on viljelyalkuperää ja saatu 1980 kasvitieteellisten puutarhojen kansainvälisen siemenvaihdon kautta Puolasta. Kiinanpähkinäpensas kasvaa luonnossa puuksi, mutta puutarhan yksilö on suuri pensas. Siinä on eripaksuisia runkoja. Kaksi paksuinta runkoa haaroittuu ja muodostaa leveän latvuksen. Lehtisilmut ovat raoittuneet. Ylhäällä latvuksessa on hedenorkkoja. Kukinta ei ole vielä alkanut. Kiinanpähkinäpensaan pitäisi olla itsefertiili, eli tämän yhdenkin pensaan pitäisi kyetä tuottamaan itsepölytyksellä hedelmiä. Pentti Alanko on 1983 kerännyt pensaasta herbaarionäytteen kasvimuseon kokoelmiin.

Lohkon pähkinäpensaiden juniori on turkinpähkinäpensas (nokkapähkinäpensas, turkhassel, Corylus colurna 2007-742). Sen pähkinät Carl-Adam Hæeggström keräsi lokakuussa 2007 Ahvenanmaalta, Maarianhaminasta, koristeistutuksesta. Taimia on istutettu Kaisaniemeen myös lohkoon 120 (3 kpl, 2009). Lohkon 133 pensas on istutettu vuonna 2010. Puu on nyt noin nelimetrinen ja yksi- ja tyveltä paksuhkorunkoinen. Oksia on tyvellä asti. Puu on vielä liian nuori kukkiakseen, hedenorkkoja ei ole. Lehtisilmut ovat avautuneet kärjestä.   

Kun katselen pähkinäpensaita, professori emeritus Carl-Adam Hæggström osuu paikalle! Ja hän huomaa maassa pähkinäpensaiden keskellä ja mukulaleinikin nuorten lehtien keskellä tiheitä tesmayrttikasvustoja. Katja Uski oli huomannut tesmayrtin (desmeknopp, Adoxa moschatellina) vuonna 2006 viereisessä lohkossa 134, ja se oli rekisteröity tunnuksella 2006-660. Nyt lisäsin tietokantaan uuden sijainnin 133.