LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kasvien etäsuojelu on muutakin kuin ruusuilla tanssimista

Kasvien etäsuojelu on muutakin kuin ruusuilla tanssimista

21.7.2015
Varpu Pärssinen

Moni tietää, että eläintarhoissa etäsuojellaan uhanalaisia eläimiä. Esimerkiksi sukupuuton uhkaamia tiikereitä yritetään saada lisääntymään turvallisissa tarhaoloissa, jotta niitä voitaisiin myöhemmin vapauttaa luontoon. Mutta moniko on kuullut, että samaa työtä tehdään myös kasveilla? ESCAPE-hankkeesta kertova näyttely esittelee etäsuojelun saavutuksia sekä yllättäviä haasteita.

Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan pieni lasinen huvimaja kertoo tänä kesänä kotimaisten kasvien etäsuojelusta. Kuva: Salla Mehtälä / LUOMUS

Kasvien ja eläinten etäsuojelussa on paljon yhteistä: lajin yksilöitä voi kasvattaa muualla ja palauttaa alkuperäiseen elinympäristöönsä vahvistamaan paikallista kantaa. Niistä täytyy myös ottaa talteen tarpeeksi iso ja monipuolinen kanta, jotta populaation perinnöllinen monimuotoisuus ei pääse heikkenemään. Erona on, että kun eläimiä täytyy pitää häkeissä, kasveista voidaan yksinkertaisesti kerätä talteen siemeniä, joista voidaan kasvattaa uusia yksilöitä. Siemenet voivat säilyä kylmässä kymmeniä vuosia. Sujuuko kasvien suojelu siis eläimiin verrattuna kuin tanssi?

Kaisaniemen huvimajan lasiseiniltä voi oppia pähkinänkuoressa niin siemenpankeista, Suomen suojelluista lajeista kuin tutkijoistakin. Tietoa on tarjolla helpossa ja hauskassa muodossa: Siemen pankkiin -peli opettaa lapsillekin, että kaikki ei aina mene suojelussa putkeen, mutta vaikeuksien kautta pääsee silti lopulta maaliin.

Saatko tarvittavat siemenet pankkiin? Kuva: Salla Mehtälä / LUOMUS

Ei uskoisi, kuinka paljon työtä kuluu ennen kuin yksi kasvilaji on edes saatu onnistuneesti siemenpankkiin. Hyvää siemenerää varten täytyy kerätä noin 5000 siementä. Jos kasveja on luonnossa vähän, kerääminen hidastuu: esimerkiksi hämeenkylmänkukilla on vain muutamia niin suuria luonnonvaraisia esiintymiä, että niistä voi ongelmitta kerätä siemeniä.

Harvinaiset kasvit kasvavat usein hankalapääsyisissä paikoissa, kuten kallionjyrkänteillä. Lisäksi siemenet täytyy kerätä juuri sopivalla hetkellä, kun ne ovat kypsiä mutta eivät ole vielä pudonneet. Kaikki kasvit eivät edes tuota siemeniä, joten välillä täytyy turvautua muun muassa silmujen pakastamiseen. Keräyksen jälkeenkään ei päästä lepäämään, sillä siementen itävyyttä testataan ja niistä kasvatetaan uusia yksilöitä kasvitieteellisissä puutarhoissa.

Imeläkurjenherne on yksi ESCAPE-hankkeen suojelemista lajeista. Kuva: Varpu Pärssinen / LUOMUS

Tutkijoiden ponnistelut jäävät helposti huomaamatta. Tiikerit kiehtovat kaikenikäisiä, mutta harvempi vierailee kasvitieteellisessä puutarhassa nähdäkseen hämeenkylmänkukan. Kaisaniemen Hei, me etäsuojellaan kasveja lähellä -näyttely pitää huolen, että tärkeä suojelutyö ei jää pimentoon. Kotimaisten kasvien etäsuojelu on ESCAPE-hankkeen johdosta edistynyt huimasti, mutta työtä riittää vielä vuosiksi eteenpäin.

Näyttely on avoinna Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa (Unioninkatu 44 / Kaisaniemenranta 2, Helsinki) joka päivä klo 9–20 aina 4.10.2015 asti. Vapaa pääsy!

ESCAPE eli Suomen luonnonvaraisten kasvien etäsuojeluhanke edistää suojelutavoitteita, joiden mukaan 75 prosenttia uhanalaisista kasvilajeista tulisi olla etäsuojelun piirissä vuoteen 2020 mennessä. Listaa ESCAPE:n suojelemista lajeista voi selata myös verkossa.

Kasvihuoneissa etäsuojellaan myös monia trooppisia kasveja, kuten uhanalaisia saintpaulioita. Kuva: Salla Mehtälä / LUOMUS

Avainsanat: 

EscapeKasvitieteellinen puutarhaLuomuksen blogiKaisaniemen puutarha