Puutarhassa on keväinen aamupäivä ja pyhäinen rauha. Viimeinenkin lumi on sulanut. Nurmikentät ovat kalpeanvihreät ja siistit. Punertavat hiekkakäytävät on eilen lanattu.

On melkein tyyntä.  Vauvansinisellä taivaalla on muutama valkoinen pilvenhahtuva. Aurinko lämmittää pakkasyön (-2 astetta) jälkeen, ja aamupäivän aikana lämpötila kohoaa kolmeen asteeseen. Iltapäivästä on ennustettu kuusiasteista. Mutta vielä nurmikko ratisee jäisenä jalan alla ja Suomi-lohkon suolla kiiltää jää. Iso lampi on riitteessä.

Kartanoalueen krookukset on jo syksyllä suojattu kaneilta havuilla. Narsissien lehtien kärjet pistävät maasta vihreinä ja keltaisina.

Euroopan osastossa kukkivat tuulipölytteiset harmaaleppä (Alnus incana 2010-938) ja euroopanpähkinäpensaat (Corylus avellana). Arboretum Mustilan luonnonalkuperää oleva euroopanpähkinäpensas (1991-252) on upea: kahdesta huikean suuresta, monirunkoisesta ja leveälatvuksisesta pensaasta erityisesti idänpuoleinen on täynnä typäköitä, heleän keltaisia hedenorkkoja. Lehdetön, keltaisten norkkojen täyttämä latvus sinistä taivasta vasten – siinä kuvassa koko kevät ja pääsiäinen.  Kanadan keruumatkan harjoituskeruissa Varsinais-Suomesta Karjalohjalta  euroopanpähkinäpensas (1995-496) on edellistä vaatimattomamman kokoinen, mutta yhtä lailla hedenorkkoja keltaisenaan.

Euroopan osaston rinteellä kasvava, Uudeltamaalta Askolasta siementaimina saatu lehtonäsiä (Daphne mezereum 1991-382) on nupulla ja sen oksankärjissä on hiirenkorvat. Lammen takana kasvava kuusamolainen lehtonäsiä (1997-739) jo kukkii, mutta saa turhaan odottaa pölyttäjiä: lentäviä hyönteisiä ei vielä näy.

Tšekin tasavallasta tuodussa punamarjakanukassa (Cornus mas 1996-437) on jo syksyllä kehittyneet, pulleat kukkasilmut.

Raidan (Salix caprea) kukinnot ovat vielä nupulla, pajunkissoina. Suomi-lohkon raidat (2010-939) ovat emikasveja. Lammen takana on kaksi suurta hederaitaa (00XX-95 ja 1987-943). Ne kasvoivat Kumpulassa jo silloin, kun kasvitieteellistä puutarhaa alettiin alueelle rakentaa.

Kotimainen metsätuomi (Prunus padus 2010-943) on tuota pikaa hiirenkorvalla, lehtisilmut ovat jo avautuneet.

Isot rusakot loikkivat karkuun. Harmaaturkkinen orava kipittää maata pitkin kartanopuiston puusta toiseen. Harakka varoittelee, kun tulen sen reviirille, ja ilma on täynnä pikkulintujen keväisiä ääniä.