Iltapäivän alku Kumpulassa. Sää on selkenemässä, lämpötila on noussut +8,8 asteeseen. Lounaistuuli puhaltelee 8–13 metriä sekunnissa.  Eilisen ylin oli 7,8 astetta. Kuluneen vuorokauden alin oli eilen iltakahdeksalta, +4,2 astetta.

Kevät on edennyt vauhdilla maaliskuun lopulta, pääsiäisestä asti. Lumet sulivat, ja lokit tulivat. Maaliskuun lopussa Kumpulan puutarhassa näkyi jo sepelkyyhkyjä, räkättirastaita ja punarinta, ja huhtikuun alussa konsertoi peipponen. Puutarhan ystäväyhdistyksen lahjoittama penkki nostettiin ulos Yläkartanon eteläseinustalle ja käytiin sananmukaisesti ulkona lounailla. Kuun puolivälissä kahvilan emäntä tuli laittelemaan kahvilaa kesäkuntoon. Puutarha ja kahvila avautuvat yleisölle tiistaina 3.5. ja ovat sitten avoinna syyskuun loppuun asti, tiistaista sunnuntaihin kello 11–18. Maanantaisin ja juhannuksena puutarha on kiinni. Vappuna, 1.5., puutarhan valloittaa biologian opiskelijoiden (Symbioosi ry) järjestämä perinteinen koko perheen tapahtuma, Vappushokkelo.

Tänään västäräkkipariskunta juoksentelee hyönteisjahdissa kartanopuiston nurmikolla. Nurmikot ovat lehahtaneet kesänvihreiksi, ja kevätkukat kukkivat. Varhaisimmat sahramit eli krookukset, esimerkiksi Crocus ’Botanical Mixed’ 2014-686, ovat jo ohikukkimassa. Istutusten alla kukkivat puistolumikello (Galanthus nivalis 2014-625),  sinikevättähti (Scilla sardensis 2011-1334), idänsinililja (Scilla siberica 1991-539, 1998-679, 1998-680, 2009-733) ja liki valkokukkainen posliinihyasintti (Puschkinia scilloides 2011-1333) sekä sieberinsahrami (Crocus sieberii ’Tricolor’ 2013-887). Valkokukkainen idänsinililja (Scilla siberica ’Alba’ 2009-730) on levinnyt nurmikkoonkin, vanhan sinisen idänsinililjan seuraksi. Kukintansa on aloittanut myös Kaisaniemen vanhaa alkuperää oleva kevätkaihonkukka (Omphalodes verna 1994-710). Punakukkaisen isokevättähden (Scilla luciliae ’Rosea’ 1991-536) ensimmäiset nuput ovat avautuneet. Pian kukkivat narsissitkin: tähtinarsississa (Narcissus incomparabilis ’Fortum’ 2012-1154) on jo suuret nuput.

Missä välissä pensaat ehtivät kääriytyä herkän vihreään lehtihuntuun? Hiirenkorvia ja nuoria lehtiä on herukoissa (Ribes), pihlaja-angervoissa (Sorbaria), kuusamissa (Lonicera) ja pensasangervoissa (Spiraea), etenkin Kaukoidän ja Japanin osastossa. Ribes sachalinense 1995-366 -herukka (karviainen?) ja helmipihlaja-angervo (Sorbaria grandiflora 1977-727) ovat jo lehdessä. Viitapajuangervossa (Spiraea salicifolia 1993-735) on uudet pienet lehdet. Viitapihlaja-angervon (Sorbaria sorbifolia 1977-713, 1994-1005) nuoret lehdet ovat punaiset. Myös keltakuusamat (Lonicera chrysantha) ovat vähintään hiirenkorvalla, mutta esimerkiksi 1994-836, 1994-828, 1994-874 ja 1994-878 ovat jo nuoressa lehdessä, samoin keltakotakuusama (Weigela middendorffiana 1977-724) ja Spiraea miyabei 1993-765 -pensasangervo.

Kirgisian kukkuloilla kanelisinikuusama (Lonicera caerulea var. dependens 2009-779) on hiirenkorvalla ja nupulla. Samassa vaiheessa ovat Ribes pallidiflorum 1998-557 -herukka ja Ribes komarovii var. cuneifolium 1994-1014 -taikinamarja. Mantsuriankirsiot (Prinsepia sinensis 1994-942) ovat pienessä lehdessä, ja nuppujakin on säästynyt pakkasilta. Kuriilienkirsikan (Prunus nipponica 1993-599, 1993-616) ja hakuropajun (Salix integra 1993-689) silmut ovat avautuneet ja pienet nuput jo näkyvät. Lyhtysorvarinpensaat (Euonymus macropterus, esimerkiksi 1993-672) esittelevät jokakeväistä ihmettään: pitkistä punaisista silmuista pursuaa esille kokonainen versonkärki sivuhaaroineen, lehtineen ja kukkanuppuineen!

Tuulipölytteisten japanilaisten pähkinäpensaiden (Corylus sieboldiana 1999-479 ja Corylus indet. 1993-873) emikukat työntelevät esille kirkkaanpunaisia lonkeroitaan, mutta hedekukkien ponnet eivät vielä ole auki. Vanha raita (Salix caprea 00XX-95), hedepuu, kukkii keltaisena, lehdettömänä, niin kuin myös huikean keltainen punamarjakanukka (Cornus mas 1996-437).

Talvi oli niukkaluminen ja ajoittain lumeton, ja tammi- ja maaliskuussa oli kylmiäkin jaksoja. Ainavihannat pensaat ja varvut, kuten mahoniat (Mahonia), varpukalmia (Kalmia polifolia 1995-540) ja helmisalali (Gaulteria miqueliana 1993-612), näyttävät kärsineen: niiden lehdet ovat ruskeat, vihreää on niukasti.

Ruohovartisten kasvien erivärisiä ja -muotoisia versoja puskee maasta. Mätäspäivänliljan (Hemerocallis dumortieri 1993-506) heleänvihreät lehtimättäät ovat jo parikymmensenttiset.

On ennustettu hiukan viileämpiä säitä. Ne ehkä hiukan hidastavat kevään etenemistä, niin että ihminenkin ehtii mukaan sen villiin menoon.