On vuoden lyhyin päivä, päivän pituus on 5 tuntia 48 minuuttia. Aurinko nousi 9.24 ja laskee 15.13.

Lumesta ei ole tietoakaan. Joulukuu on ollut lämmin, pilvinen ja vesisateinen. Nyt aamuyöstä lämpötila oli pudonnut hiukan pakkasen puolelle ja laski auringon noustessa -0,7 asteeseen. Aurinko kohoaa paistamaan Vallilan kerrostalojen yläpuolelta, valaisee Kumpulan kartanon entisen päärakennuksen, kultaa puutarhan ylärinteille istutettujen puiden latvat ja värjää taivaan heleänsiniseksi ja poutapilvet valkoisiksi. Länsituuli puhaltelee.

Puutarhan lyhyiksi leikatut, vaaleanruskeanvihreät nurmikot ovat kuurassa ja käytävän pinta kumisee routaisena jalan alla. Amerikan suolampi on ohuelti jäässä ja jäällä on kuuraa. Puutarhan eteläreunan purossa vesi lorisee. Lammet ovat sulat, vain ison lammen peräosa on riitteessä.

Kanahaukka on kartanopuistossa saalistamassa. Sen vanha tähystyspuu, kartanopoppeli (Populus balsamifera ’Hortensis’ 00XX-1), kaadettiin lahona 7.7.2014. Puusta on jäljellä vain laaja kanto. Harakka varoittelee. Tiaiset piiskuttavat, ja kuuluu punatulkun apea djup djup. Tullessa näin lennossa räkättirastasparven (vai tilhiä?) ja puutarhan marjatarhassa mustarastaan.

Kartanopuiston Abies balsamea x sibirica 00XX-57 -pihtaan on sytytetty värikkäät jouluvalot.

Kesävihannat puut ja pensaat ovat varistaneet lehtensä. Koreanatsaleat (Rhododendron mucronulatum 1994-981, 1994-1054, 1994-1098) eivät ole vielä luopuneet kaikista vihreistä lehdistään. Japaninvalkopyökin (Carpinus japonica 2003-565) lokakuun loput pakkasten palelluttamat lehdet ovat jääneet pensaisiin ruskeina, pitkänomaisesti rullalle kiertyneinä. Kivikoivun (Betula ermanii 1993-598) latva on täpötäynnä hedelmänorkkoja, samoin nuoren sokerikoivun (Betula lenta 2004-551) latvus. Japaninkesäkamelian hedelmät jököttävät pensaissa pystyasennossa, kärjestään avautuneina; niistä varisee litteitä, ruskeita siemeniä. Japanin- ja kukkavuorenpihlajissa (Sorbus commixta, Sorbus pohuashanensis) on runsaasti marjoja. Japaninmispelin (Mespilus germanica 1995-98) lukuisat, ruskeat hedelmät ovat syksyn pehmittämät.

Nyt ovat pääosassa ainavihannat puut, pensaat, varvut ja ruohot, koko pohjoisen pallonpuoliskon kuuset, männyt, jalokuuset, hemlokit, tuijat, tuiviot, katajat, marjakuuset, kalmiat, pursut, alppiruusut, sianpuolukat, rönsytiarellat. Amerikankarpalo (Vaccinium macrocarpon 2003-492) ja virginianmansikka (Fragaria virginiana 1988-632) ovat vihreät. Kukkulan tyvellä kasvava kalliovuortenkataja (Juniperus scopulorum 1995-662, 1995-665) on minulle uusi tuttavuus, samoin suolammen lähellä kasvava oregonintuoksusetri (Colodcedrus decurrens 2004-531). Täydessä lehdessä ja vihreinä ovat myös poimuvatukka (Rubus plicatus 1996-58) sekä Rubus discolor 1998-422 -vadelma ja Rubus silesiacus 1998-423 -vadelma.

Palsamipihdan (Abies balsamea 1986-217) kävyt karisivat jo syksyllä, mutta ussurinpihdan (Abies holophylla 1989-93) latvassa on vielä isoja, paksuja, pystyjä käpyjä.

Kirjoittaessani vilkaisin ulos. Tuiskutti lunta! Kello 14 Kumpulan puutarhaa peittää kolmisenttinen lumivaippa.

Ehkä saadaan valkoinen joulu.

Rauhallista, virkistävää vuodenvaihdetta! Kevään puhkeamiseen on todella vähän aikaa! Huomenna on talvipäivän seisaus ja päivä jo minuutin tämänpäiväistä pitempi.