On jouluaatonaatonaatto. Päivä on lyhimmillään, Helsingissä se on 5 tunnin ja 49 minuutin pituinen. Aurinko laskee 15.15, ja varttia vaille neljä on jo pimeää. Mutta kun on lumetonta ja harmaapilvistä, keskipäiväkin on niukkavaloinen. Lämpöä on 4,2 astetta. Tuulee lounaasta, ja ilma tuntuu kostealta ja kolealta.

Yön alin oli 3,1 astetta ja eilisen ylin 3,6 astetta. Jäät ovat lähes sulaneet Kumpulan lammista, vesi kiiltelee jään päällä. Nurmikot ovat jäisen koppuraiset. Japanin osastossa harakka varoittelee. Mustarastaatkin ovat uskaltautuneet ruokintapaikalta syvemmälle puutarhaan ruokaa etsimään. Läntisen Pohjois-Amerikan osastossa yhytän rusakon.

Puutarhassa on kovin väritöntä, kartanopuiston puut ovat mustia silhuetteja taivasta vasten, on ruskeaa ja havupuiden vihreää. Muutaman pensaan punaiset marjat ilahduttavat.  

Ilmassa on odotusta. Odotetaan talvea, lunta, lumisuojaa? Odotetaan vuodenvaihdetta, kevättä, valoa ja värejä? Mutta nyt täällä pohjolassa on mahdollisuus nauttia talven suhteellisesta rauhasta, ennen kuin lähestyy kevät kaikkine kiireineen.

Lämpimin jouluterveisin Kumpulasta

Paula