Kumpulan kasvitieteellinen puutarha heinäkuun alun helteisenä lauantaina. Aurinko helottaa siniseltä taivaalta. Lämpötila on – varjossa – 24,5 astetta. Pieni tuulenvire käy kaakosta. Toukokuun helteiden hellimä ja kesäkuun sateiden virkistämä puutarha pursuilee vehreyttä ja kukkeutta.

Kasvimaantieteellisen puutarhan Kaukoidän osaston ja Japanin osaston aidoilla, eli puutarhan läntisellä ja lounaisella aidalla, rehottavat laikkuköynnökset (Actinidia; laikkuköynnösten heimo Actinidiaceae). Näitä trooppisen kiivin (Actinidia deliciosa) eteläisessä Suomessa menestyviä sukulaisia kasvaa kasvimaantieteellisessä puutarhassa kolme lajia: japaninlaikkuköynnös (Actinidia arguta), kiinanlaikkuköynnös (Actinidia kolomikta) ja mantšurianlaikkuköynnös (Actinidia polygama). Lisäksi hyötykasvien puutarhassa kasvatetaan kiinanlaikkuköynnöksen ’Dr. Szymanowski’ -lajiketta.

Japaninlaikkuköynnöksen lehdet ovat paksut, kiiltävät, hiukan nahkamaiset ja laikuttomat. Japaninlaikkuköynnöksiä kasvaa Kumpulassa kolme alkuperää. Yksi on tuotu siemeninä puutarhan 1993 Japanin Hokkaidoon ja kaksi puutarhan 1994 koillis-Kiinaan tekemältä keruumatkalta. Kiinalaista 1994-989-alkuperää on kolme yksilöä. Ne ovat kukkineet vain kerran, vuonna 2011, ja osoittautuivat silloin kaikki hedekasveiksi. 1994-880-alkuperää on kaksi kappaletta, eikä niistä kumpikaan ole toistaiseksi kukkinut. Japanilaista 1993-652-kantaa puutarhassa on kolmisenkymmentä vanhaa, isoa yksilöä. Ne kurkottelevat yli aidan Helsingin kaupunginkin puolelle ja kiipeävät puihin, missä vain onnistuvat sen tekemään. Niissä on sekä hedekukkia (ja emikukkia?) että kaksineuvoisilta näyttäviä kukkia. Ainakin yksi yksilö eroaa muista lehdiltään (vaaleanvihreät, hiukan pyöreämäiset) – se näyttää oleva hedeyksilö. Tällä hetkellä köynnökset ovat ohikukkimassa ja (emikukista ja) kaksineuvoisilta näyttävistä kukista on kehittymässä hedelmän alut. Herkulliset, liki kolmesenttiset marjat, minikiivit, kypsyvät normaalivuonna syyskuussa. [7.7.: 1993-652:ssa on runsaasti raakileita; vaaleanvihreälehtisessä yksilössä vain muutama pieni alku.]

Kiinanlaikkuköynnökset tunnistaa lehden kärkien valkoisista tai punertavista laikuista. Kumpulan puutarhan kiinanlaikkuköynnökset on pääosin kerätty siemeninä puutarhan Japanin ja Kiinan keruumatkoilla. Ne menestyvät Kumpulassa erinomaisesti, kasvavat voimakkaasti ja ylettyessään puihin nousevat niitä pitkin monen metrin korkeuteen. Kaikista viidestä alkuperästä puutarhassa on sekä hede- että emikasveja, ja ainakin joissain on myös kaksineuvoisia kukkia. Kuudes, vanhin, kanta (1990-726) on peräisin Amur-retkikunnan 1976 keruista. Se on yksikotinen, joten jokainen sen yksilö voi tuottaa hedelmiä. Puutarha nimitti tämän kannan 1990-luvulla ”Annikiksi”, intendentti Annikki Palménin kunniaksi. Kumpulan kiinanlaikkuköynnökset kukkivat kesäkuussa. Nyt niissä on jo raakileet. Runsaan kahden senttimetrin pituiset hedelmät kypsyvät normaalivuonna syyskuussa.

Mantšurianlaikkuköynnöksistä toinen, Venäjän Kaukoidästä kerätty 2010-2-alkuperä, kasvaa matalana ja vielä steriilinä Kirgisian-lohkossa. Kiinan keruumatkalla temperaattisesta vyöhykkeestä kerättyä 1994-1124-alkuperää on Kumpulassa jäljellä yksi maksimissaan 1,7 metrin korkuinen, steriili yksilö.