LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kumpula 28.6.2014: keskikesän vehreyttä

Kumpula 28.6.2014: keskikesän vehreyttä

30.6.2014
Paula Havas-Matilainen

Yli puoli kuukautta on pidetty kylmää ja sadetta, ja nyt äkkiä on aurinkoinen, lämmin päivä. Hyvästi edes päiväksi takki ja kävelykengät, tervetuloa kesämekko ja sandaalit! Sinisellä taivaalla on jokunen poutapilvi. Kello 14 lämpöä on varjossa 17,3 astetta ja vähäinen tuulenvire käy etelästä. Kaunis sää on houkutellut puutarhan ja KesäKapusiini-kahvilan terassin täyteen olostaan nauttivia vierailijoita. Jotkut kiertävät hartaan hiljaisina ihmettelemässä kasvimaailman rikkautta. Lammen rannalla perhe on piknikillä, ja puiden katveessa penkillä joku lukee kirjaa.  

Räkättirastaita on joka paikassa, poikueet ovat liikkeellä, ja Kaukoidän osaston kuorikatteelta minua uteliaasti katsoa tillittää pieni pesänsä jättänyt jokin. Kottarainen kaivaa matoa nurmikosta, ja peipponen livertää. Oman viehättävän lisänsä puutarhan äänimaailmaan tuo puron lirinä, ja silmää ilahduttavat kuusihehtaarisen suojaisan puutarhan lammet ja kukkulat ja rehevien istutusten välissä avautuvat hoidetut nurmikentät ja kiemurtelevat käytävät. Sinisorsaemo pullauttaa hellyttävän pesueensa betoniputken kautta puutarhan isoon alalampeen.

Monivuotiset kasvit tuntuvat nauttivan viileähköstä, kosteasta kesästä: perennat rehottavat, ja puut ovat kasvaneet ja tuuhettuneet täyteen keskikesän vihreyteensä.

Euroopan osaston Suomi-lohkossa voi niin ulkomainen matkailija kuin kotimainenkin kävijä löytää nimen jo lukuisille Suomen luonnonkasveille (kaikilla puutarhan kasveilla on nimikilpi). Puutarhurien hyvässä hoidossa luonnonkasvit kukoistavat parhaiden vierasperäisten viljelykasvien veroisesti. Niillä voisi kasvittaa koko kotipuutarhan!

Euroopan osastoon on kesäkuussa rakennettu uusi Etelä-Venäjän kasvien osio. Alueelle on istutettu kaikkiaan 88 eri kasvilajia, 91 eri alkuperää, jotka Kumpulan intendentti Leo Junikka 2010 toi siemeninä tai sipuleina Etelä-Venäjän keruumatkalta. Valitettavasti kasveja joutuu vielä katselemaan kaniaitojen takaa. Kanit ovat 2014 Kumpulassa iso ongelma, onkohan niitä aikaisemmin vähentäneille Velodromin ketuille tapahtunut jotain? Tuossakin yksi töpöhäntä pomppii jalan juuresta pakosalle.   

Kurjenmiekkoja ja päivänliljoja kukkii. Venäjän Kaukoidästä siemeninä tullut japaninkurjenmiekka (Iris ensata 2008-211) on täynnä violetteja kukkia, ja Arboretum Mustilan kautta Sahalinin saarelta saadun Hemerocallis esculenta 2004-552 -päivänliljan voimakkaankeltaiset, tuoksuvat kukat houkuttelevat mehiläisiä.

Amurinlilja (Lilium pensylvanicum 1994-986) on ohi kukkimassa, mutta heinäkuussa Kaukoidän, Japanin ja itäisen Pohjois-Amerikan osastossa kukkii jännittäviä liljoja: Venäjän Kaukoidästä peräisin oleva tulipunakukkainen Lilium buschianum 1998-592, Kiinan keruumatkalta tuotu Lilium distichum 1994-903 (tätä varjoliljan sukulaista en ole lomien takia onnistunut vielä kertaakaan näkemään kukassa!), Japanin Honshun saarelta peräisin oleva jättimäinen kultanauhalilja (Lilium auratum 2003-526) ja Yhdysvalloista, Ohiosta, saatu yli metrin korkuinen Lilium superbum 1994-584 (suomenkielistä nimeä ei tälläkään komealla kasvilla vielä ole, ruotsiksi se on drottninglilja).  

Pensasruusuja kukkii niin kasvimaantieteellisessä puutarhassa kuin entisten kartanorakennusten ympärilläkin. Ajoportin lähellä komeilee täydessä kukassa Iitistä, kirkon läheltä, vanhan talon paikalta, pelastettu ranskanruusu Rosa (Gallica-Ryhmä) ’Iitin Tiltu’ 1988-720.

Arboretum Mustilan kautta saatu newyorkilainen tuoksuvatukka (Rubus odoratus 1997-432) on täynnä kukkia, nuppuja ja mehiläisiä. Elokuussa pensaaseen kypsyvät isot, laakeat, syötävät hedelmät, kerrotut luumarjat.

Kiinan keruumatkalta 1994 tuotu Gleditsia japonica 1994-1091 -kolmioka on nupulla, täynnä pystyjä terttukukintoja. Itäisen Pohjois-Amerikan osaston valohakuisesti vinoon kasvaneen ptelean (Ptelea trifoliata 1994-403) kukat tuoksuvat. Yläkartanon luoteiskulmalla kasvaa entisen opiskelutoverini Risto Ihantolan tyttärineen Kiinan Sichuanista (Setšuan) tuoma, vielä lajilleen nimeämätön Sorbus indet. 2001-381 -pihlaja. Pikku puun kukinta ehti kaikessa alkukesän tohinassa mennä minulta ohi, nyt siinä on hedelmänalut. Marjoista tulee valkoiset?

Siemenvaihdon ja Montréalin kasvitieteellisen puutarhan kautta saatu palsamipihta (Abies balsamifera 1992-188) on täynnä tummanvioletteja, pystyjä nuoria käpyjä. Tämäkin pihta on nyt kukkinut ensi kerran?

Onko oikea arveluni, että nirhakiinansaarni (Fraxinus chinensis var. rhynchophylla) on kaksikotinen (eikä 1-kotinen, kuten kirjallisuudessa)? Kiinan keruumatkalta 1994 tuodun 1994-977-kannan keskimmäisessä puussa oli toukokuussa emikukkia ja reunimmaisissa puissa hedekukkia, ja nyt vain keskimmäisessä puussa on nuoria hedelmiä. Samoin Kiinasta 1994 tuodun 1994-1078-kannan kaksirunkoisessa yksilössä oli toukokuussa vain emikukkia ja yksirunkoisessa vain hedekukkia, ja nyt vain kaksirunkoisessa on hedelmiä.

Puutarha ja kahvila ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11–18; ajoportin viereisestä pyöröportista pääsee jalkamies ulos kello 20:een asti. Puutarhan pääsymaksu, 5 euroa/ 3 euroa, maksetaan kahvilaan. Tervetuloa löytämään Helsingin ehdottomasti kaunein ja monipuolisin puutarha! Kesälomalaiselle voisi lahjoittaa puutarhan 18 euron hintaisen kausikortin, jolla voi viettää aikaa puutarhassa vaikka joka päivä (paitsi maanantaisin, jolloin puutarha on kiinni).

Avainsanat: 

Luomuksen blogiKumpulan puutarha