Joulukuinen iltapäivä Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa. Vaaleansinisellä talvitaivaalla on vaakasuoria pilvipeittoja. Aurinko paistaa matalalta kartanon takaa ja kultaa kartanorakennukset ja puutarhan etelärinteen puut. Päivän pituus on 6 tuntia 4 minuuttia, ja yönpimeä tulee jo ennen kello neljää.

On vähätuulinen poutapäivä kaikkien ankarien tuulten ja sateiden välissä. Länsituulta on vain 3–6 metriä sekunnissa. Eletään pitkää syksyä: lämpötila on tänä kolakkana päivänä 2,9 astetta; yölläkin oli plussaa. Eilisen ylin oli sadepilvien alla liki 7 astetta ja toissapäivän yli 9 astetta. Kukkuloiden juurella nurmikko on kuurassa, ja suolammen ja ison lammen itäpää on vetäytynyt riitteeseen.

On väritöntä ja apeaa, käytävillä on tuulten jäljiltä risuja. Talitiaiset tiuskuttavat lehdettömillä oksilla, kuuluu punatulkun alakuloinen djup. Mustarastaat kahisuttavat maatuvia lehtiä. Kartanopuiston Abies balsamea x sibirica 00XX-57 -pihtaan on sytytetty jouluvalot.

On ainavihantien aika. Kasvimaantieteellisen puutarhan lukuisten erilaisten havupuiden ja -pensaiden, mahonioiden, sasabambujen ja varjoyrtin joukkoon on liittynyt vuosi sitten istuttu Yucca flaccida 2011-1237 -jukka. Tämän parsakasvien (Asparagaceae) heimoon kuuluvan kasvin siemenet Maarten Christenhusz oli kerännyt Yhdysvaltojen Michiganista. Ainavihantia ovat myös alppiruusut. Kaukoidän osastossa on uusina neljä länsisiperialaista ohotanalppiruusun (Rhododendron aureum 2008-156) tainta.

Seppo ja Mikael ovat huolehtivasti siirtäneet japaninorjanlaakerin (Ilex crenata 2003-567) paremmalle kasvupaikalle. Nyt Japanin Honshun saarelta saatu kasvi näyttää hyvinvoivalta. Se on täydessä lehdessä, ja vihdoin tajuan, ettei kasvin ole tarkoituskaan varistaa pieniä, soukkia, nirhalaitaisia lehtiään – se on ainavihanta, toisin kuin Japanin osaston myös Honshulta peräisin oleva, nyt täysin lehdetön kesän kaunistus, Ilex geniculata 1999-478 -orjanlaakeri. Ilex geniculatan lailla myös Japanin osaston kolmas Honshulta saatu orjanlaakeri, Ilex serrata 1997-537, varistaa lehtensä talveksi, niin kuin jo sen ruotsinkielinen nimi japansk sommarjärnek kertoo. Miehenmittaisia, 2--4-runkoisia ja vänkyräoksaisia pensaita on kahdeksan, ja ainakin kaksi niistä on emikasveja: pensaissa on harvakseltaan pieniä, punaisia marjoja. 

Myös itäisen Pohjois-Amerikan osaston Ilex mucronata (1997-453, 2003-489, 2004-553) -orjanlaakeri varistaa talveksi lehtensä. Kaikki 1--4-runkoiset ja maksimissaan 1,5-metriset pensaat ovat lehdettömiä. Kaksi ensin mainittua alkuperää on kukkinut puutarhassa, mutta pensaat eivät ole marjoneet.

Itäisen Pohjois-Amerikan osaston toinen orjanlaakeri, Ilex verticillata (1990-45, 1994-405, 1994-585) on suomalaisen kesäorjanlaakeri-nimensä mukaisesti kesävihanta. Kaksi ensin mainittua alkuperää ovat itäisestä Kanadasta, niistä ensimmäisessä on useita hedekasveja ja yksi emikasvi. Tänäkin talvena tuo emipensas on jouluisen korea. Toisessa alkuperässä on hedekasvien lisäksi kolme emikasvia ja niissä harvakseltaan punaisia marjoja. Kolmannessa, Yhdysvaltojen Ohiosta kotoisin olevassa kasvikannassa on samoin hedepensaiden lisäksi kolme emikasvia. Marraskuussa 2012 olen kirjoittanut: ”Emipensaat lehdettömät, täpötäynnä joulunpunaisia hedelmiä! Pensaat loistavat tulenpunaisina kauas marraskuisen värittömässä maisemassa.” Tänä vuonna näissäkin emipensaissa on marjoja vain harvakseltaan.

Japaninköynnöskuusama (Lonicera japonica 1997-533) on kotiseudullaan ainavihanta? Köynnökset ovat yhä täydessä lehdessä ja vihreitä.

Myös monet puutarhan lukuisista kanervakasveista (Ericaceae) ovat ainavihantia: amerikankarpalo (Vaccinium macrocarpon 2003-492), lännenpursu (Rhododendron groenlandicum 1995-539, 1995-675), helmisalali (Gaultheria migueliana 1993-825), puolukka (Vaccinium vitis-idaea 1993-608). Samoin ainavihanta on variksenmarjakasveihin (Empetraceae) kuuluva pohjanvariksenmarja (Empetrum nigrum subsp. hermaphroditum 2010-1279). Hernekasveihin (Fabaceae) kuuluva pensasväriherne (Genista tinctoria 1992-101) on täydessä lehdessä, siltä osin kuin jäniseläimet eivät ennen suojaverkon laittoa ole ehtineet latvoa sitä, ja täynnä kypsiä, mustia palkoja. Ainavihanta kotiseudullaan Itävallassa?

No onkos tullut kesä nyt talven keskelle? Kuusamosta saatu lehtonäsiä (Daphne mezereum 1997-739) on täydessä kukassa, niin kuin muulloinkin leutoina, pitkinä syksyinä. Vanhassa raidassa (Salix caprea 00XX-95) on pajunkissat eli sen kukintosilmuja suojaavat silmusuomut ovat avautuneet ja karisemassa.