LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Kumpula 9.7.2015: kostean kesän rehevyyttä ja liljankukkia

Kumpula 9.7.2015: kostean kesän rehevyyttä ja liljankukkia

10.7.2015
Paula Havas-Matilainen

Tuulee etelästä, ja lämpötila kipuaa korkeimmillaan lähelle 20 astetta. Auringonpaisteen välissä ripsauttaa vettä. Sää suosii ”Perehdy puutarhan pölyttäjiin!” -teemapäivää. Päivät jatkuvat vielä: myös perjantaina ja lauantaina oppaat ja mehiläistenhoitaja kertovat pölyttäjien ja kasvien yhteiselosta tasatunnein klo 13–16. Torstaista lauantaihin ovat yleisölle avoinna (kello 14–17) myös entisessä Kumpulan kartanon päärakennuksessa sijaitsevat Luomuksen luonnontieteiden yksikön geologiset kokoelmat.

Pionit kukkivat Kumpulassa. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 9.7.2015

Kartanoalueen koristeistutuksissa kukkii suurikukkaisia jalopioneja, ja monisatalajisessa hyötykasvien puutarhassa Rauni-puutarhuri on saanut valmiiksi kesän istutukset ja suorakylvöt.  

Kasvimaantieteellisen puutarhan Euroopan osastossa, mukaan lukien sen Suomi-lohko, kulkijaa – ja myös mehiläisiä ja kimalaisia – ilahduttavat heinäkuun siniset, punaiset, keltaiset, valkoiset kukkamättäät.

Japanin osastossa näkyy sateisen, viileähkön kesän siunaus: arat, temperaattiset kasvit ovat kasvaneet suorastaan ällistyttävästi. Rosa hirtula 1997-539 -pensas on 170-senttinen, leveä ja tuuhea. Se on kukkinut runsaasti, ja siinä on vielä jäljellä paljon isoja, vaaleanpunaisia, yksinkertaisia kukkia. Syksyllä pensas on varmaan täynnä piikkisiä kiulukoita, joista kasvi on saanut kuvaavan ruotsinkielisen nimensä japansk igelkottsros. Myös Callicarpa dichotoma 1993-780 -helmimarja on 170-senttinen ja tuuhea; nuput avautuvat elokuun alussa.

Tällä kertaa iloisimman yllätyksen tuottaa Ilex geniculata 1999-478 -orjanlaakeri. Joka vuosi syyskuun alussa olen havahtunut ihailemaan sen pitkäperäisiä, yksittäin, kaksittain tai kolmittain olevia, riippuvia, koristeellisia, joulunpunaisia hedelmiä. Osassa pensaista ei ole ollut hedelmiä lainkaan. Nyt pensaat kukkivat ja salaisuudet paljastuvat. Pensaista kolme on (sattumalta?) matalia, lamoavia, ja seitsemän pystyjä, tuuheita. Kasvi on kaksikotinen. Pystyt pensaat ovat emikasveja. Pienet, valkoiset, läpimitaltaan 4-milliset emikukat ovat pitkäperäisessä, harsussa huiskiloissa, aina 3 kukkaa samassa kukinnossa. Matalat pensaat ovat hedeyksilöitä. Niiden kukat ovat kertohuiskiloissa, 7 kukkaa yhdessä kukinnossa, niin että pensaat tuntuvat peittyvät hentoihin kukintoihin ja melkein pistemäisen pieniin, valkoisiin kukkiin. Pensaissa käy pörinä: mehiläiset lentävät kukasta kukkaan. Ne ovat melkein pallomaisia yrittäessään pysyttäytyä imemässä mettä pikkuruisista, pitkäperäisistä kukista. Emikukinnoissa näkyy jo vihreitä hedelmän alkuja.

Japaninjättililja (Cardiocrinum cordatum var. glehnii 1993-774) on nupulla, ensimmäiset kukat avautuvat lähipäivinä. Kasvi ei tänä vuonna kukkine kovin näyttävästi: nuppuja on vain neljässä versossa, ja kukinnot ovat harvakukkaisia.

Itäisen Pohjois-Amerikan osastossa kasvaa yksi lempiruohoistani, Jeffersonia diphylla 1994-407 -näkki. Sen hedelmät ovat jo isot ja kypsän näköiset. Ne avautuvat lähipäivinä. Silloin kodan piippalakkimainen kansi avautuu, ja kota kallistuu ja pudottelee maahan isot, ruskeat, pyöreät siemenet. Tänä vuonna kasvissa on vähän kunnollisia hedelmiä. Kasvi kukkii varhain, toukokuun alussa. Ehkä kuluneena keväänä ei sen kukinta-aikana ollut pölyttäjille kunnon lentosäitä.

Oregoninliljassa on viimeisiä kukkia. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 9.7.2015

Läntisen Pohjois-Amerikan osastossa pääsen ensi kerran, ja melkein viime hetkellä, näkemään oregoninliljan (Lilium columbianum 1995-629) kukassa. Kasvi on lähes ohikukkinut, mutta kahden kukinnon latvassa on vielä tuore kukka, pienehkö, herkullisen keltainen-kellanruskea, punatäpläinen.  Ensi kerran teen tuttavuutta myös tähtililjan (Zigadenus elegans 1995-679) kanssa. Kasvi kuuluu Melanthiaceae-heimoon. Sinivihreiden lehtien keskeltä nousee neljä haaraista kukintovanaa. Kukat ovat kuin pieniä tähtiä. Kunkin valkoisen kehälehden keskellä on heleänvihreä täplä, joka osoittautuu mesiäiseksi (tai muuksi vastaavaksi; gland).

Tähtililjan kukkia. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 9.7.2015

Kaukoidän osastossa kukkii Venäjän Kaukoidästä saatu Lilium buschianum 1998-592. Puutarhassa kasvaa tätä upeaa liljaa vain nämä kaksi yksilöä. Ensimmäiset mielettömän oranssinpunaiset kukat ovat auki.

Lilium buschianum kukkii. Kuva LUOMUS/Paula Havas-Matilainen 9.7.2015

Mutta se kasvi, jonka kukinnan nähdäkseni olen lykännyt lomani alkua elokuulle, Lilium distichum 1994-823 -lilja, on yhtä tiukasti nupulla.

 

 

 

 

 

Avainsanat: 

Luomuksen blogiKumpulan puutarha