Tänäänkö piti olla lämmintä ja aurinkoista? Taivasta peittävät paksut pilvet, on harmaata, utuista ja märkää; kosteusprosentti on sata. Lounaistuuli puhaltelee puuskissa jopa 15 metriä sekunnissa ja saa neliasteisen ilman tuntumaan hyiseltä. Lumensyvyys on jo pitkään ollut nolla. Lunta on vain ripe siellä täällä. Routaa ei ole. Viikolla Pertti näki maan pinnalla luikertelevan lieron!

Amerikan suolammessa on kymmensenttinen jäävaippa, mutta sen keskelle on jo revennyt railo. Puutarhan eteläosan vesiaihe on jäätön: ylimmän lammen vesi on humuksesta sameana, ja puron täydeltä vettä puskee alavirtaan koskeen, lampiin ja edelleen mereen. Ison lammen itäpäässä ja saaren ja pohjoisrannan välissä on viimeisiä haperoita jäälauttoja.

Sini- ja talitiaiset tiitittävät. Kuulen myös viherpeipon. Sepon ruokintapaikalla on ollut parvi punatulkkuja, ja 18.2. Jussi näytti peipposen. Talitiaispari pyörähtelee pensaassa. Kirgisian kukkuloilla hypähtelee mustarastas, ja taivaalla varis ahdistelee kanahaukkaa raakkuen ja syöksyjä tehden. Euroopan osastossa yhytän rusakon. Harmaapeppuinen koipeliini kahahtaa takajaloilleen ja pomppii sitten tiehensä. Joulu-tammikuussa oli sen verran lunta, että kanien tampatut polut näkyivät. Nyt näkyy vain ulostekasoja. Kaniverkoin on suojattu kokonaisia istutusalueita. Verkot pakottavat minutkin paikoin kulkemaan vain käytävillä.

Takana on ennätyslämmin talvi. Lunta ei vuodenvaihteen jälkeen ole ollut kuin nimeksi. Matalapaineet ovat pitäneet auringon näkymättömissä ja säät lauhoina. Jo helmikuussa odoteltiin termisen kevään alkua.

Lauha talvi näkyy kasvitieteellisessä puutarhassa. Asuinrakennuksen pihalla oli lumikello kukassa 16.2. alkaneella viikolla. Kasvimaantieteellisessä puutarhassa kukkii kamtšatkanleppä (Alnus hirsuta 1993-666). Sen lukemattomat pitkät hedenorkot liehuvat tuulessa, mutta märkänä päivänä siitepöly ei lennä. Mantšurianonnenpensaan (Forsythia mandshurica 1996-404) nuppujen kärjestä pilkistää keltaista. Mantšuriankirsio (Prinsepia sinensis 1994-942) on nupulla ja vihreänään hiirenkorvia. Ribes komarovii var. cuneifolium 1994-1014 -taikinamarjassa on runsaasti pystyjä, nupulla olevia kukkaterttuja!

Köynnöshortensian (Hydrangea anomala subsp. petiolaris 1994-61) aivan maan pinnassa olevissa versoissa on jo pienet lehdet! Viitapihlaja-angervo (Sorbaria sorbifolia 1994-1005), helmipihlaja-angervo (Sorbaria grandiflora 1977-727) ja Spiraea miyabei 1993-765 -pensasangervokaunotar ovat ehtineet hiirenkorvalle.

Keltakuusamien (Lonicera chrysantha 1994-828, 1994-878, 1994-968) lehtisilmut ovat avautuneet kärjestä; esiin on työntynyt vaalea hiippa. Ribes sachalinense 1995-366 -herukan pulleista, punaisista silmuista pilkottaa vihreää ja pikkunietospensaiden (Deutzia amurensis 1994-875, 1994-952, 1994-958, 1994-959) silmuista vihreänharmaata. Myös Deutzia glabrata 1994-837 -nietospensaan, amurinhappomarjan (Berberis amurensis 1994-894), komeakotakuusaman (Weigela florida 1994-1128), Lonicera chamissoi 1995-368 -kuusaman, sahalinintuomen (Prunus ssiori 1993-654), kuriilienkirsikan (Prunus nipponica 1993-616) ja japaninkesäkamelian (Stewartia pseudocamellia 1999-472) lehtisilmut ovat avautuneet. Japaninlehmuksen (Tilia japonica 1993-843) lehtisilmut raottuvat.

Siemenvaihdon kautta saatu yhdysvaltalainen sokerikoivu (Betula lenta 2004-430) on kukkinut 2014,10-vuotiaana. Siinä on siemeniä täynnä olevia ylitalvisia, pystyjä eminorkkoja. Lehtisilmut ovat avautumaisillaan.

Kaunokurjenmiekka (Iris setosa 1987-372) on työntänyt maasta 2-senttiset vihreät lehdenkärjet. Iris tenax 2003-717 -kurjenmiekka sen sijaan näyttää talvehtineen täydessä lehdessä. Sen pitkiä, kapeita, sitkeitä lehtiä on käytetty punontaan. Kasvuun on lähtenyt myös vaarinlaukka (Allium senescens 2010-20), sen lehdet ovat jo yli viisisenttiset. Pikkupäivänliljan (Hemerocallis minor 1989-187) nuoret lehdet ovat kalvaanvihreät ja kiemuraiset. Mätäspäivänliljakin (Hemerocallis dumortieri 1993-506) on kasvussa.

Sasa senanensis 1993-871 -sasabambun lehdistä 2/3 on kellastunut. Matala, laaja kuriiliensasabambu (Sasa kurilensis 1993-858) on peitetty varjostusverkolla ja ympäröity kaniverkolla. Mahtaako kasvusto nyt selvitä talvesta viimevuotista paremmin?

Alhaalta lammen takaa avautuvat puutarhan rinteiden silmiä hivelevät maisemat. Mutta niistä en tohdi enää jäädä nauttimaan: raaka kylmyys tunkeutuu sadetakin, takin ja villapaidan sisälle.

Huomenna aurinko paistaa? Jos varhain alkanut kevät etenee ilman takaiskuja, pian päästään nauttimaan kevään vihreydestä ja kukoistuksesta.!