Terminen kevät alkoi Helsingissä viime viikonvaihteessa, 7.–8.3., ja tällä viikolla on viimein nautittu kolmesta aurinkoisesta päivästä. Kumpulassa oli eilen parhaimmillaan yli 7 lämpöastetta ja tänäänkin 5–6 astetta. Lunta on enää kasan pohjia katvepaikoissa, ja tunnelma on epätodellisen huhti-toukokuinen.

Kumpulan lisäyskasvihuoneessa on jo täysi kevät! Kaiken maailman kasvit ovat taimistossa pirteässä kasvussa ja kylmänkukat ja esikot kukkivat. Valtaosa niistä aikanaan koristaa Kaisaniemen uusittua keskipuutarhaa: ehkä jo ensi keväänä ne kukkivat kivikkokasviosastossa tai uudessa, upeassa systemaattisessa osastossa, evoluutiopuussa.

Vuonna 2010 puutarhaan siemeninä lahjotettu Pulsatilla halleri subsp. styriaca 2010-1214 -kylmänkukka on jo ehtinyt kukkaan. Ei suotta nimilajin ruotsinkielinen nimi ole tidig backsippa. Samalta lahjoittajalta saadut vuorikylmänkukat (Pulsatilla montana 2010-1211) ovat vaikuttavan näköisiä nyt sekä täydessä kukassa että suurten, karvaisten, violettien nuppujen avautuessa.

Pietarista Komaroviin instituutista siemeninä saaduissa kylmänkukissa (Pulsatilla patens 2011-400) on isot, valkokarvaiset nuput. Myös Leo-intendentin vuonna 2010 Etelä-Venäjän keruumatkalta siemeninä tuomat Pulsatilla nigricans 2012-703 -kylmänkukat ovat nupulla.

Georgiasta 1200 metrin korkeudesta kerätyt ja kansainvälisen siemenvaihdon kautta saadut venäjänkevätesikot (Primula veris subsp. macrocalyx 2013-115) ovat rehevästi kasvussa ja iloisen keltaisessa kukassa. Myös Saksan luonnosta kerätyt ja samoin siemenvaihdossa saadut etelänkevätesikot (Primula elatior 2012-321) ovat reheviä ja kukkivat. Niiden kukat ovat isommat ja haaleamman keltaiset kuin venäjänkevätesikon. Gennady Firsovin Kaukasukselta 2300 metrin korkeudesta 2011 keräämistä Primula amoena 2012-77 -esikoista yksi on ehtinyt räväkän violettiin kukkaan, ja Maria Hällforsin väitöskirjatyöhönsä 2012 keräämät ja Luomuksen ESCAPE-projektiin lahjoittamat ruijanesikot (Primula nutans subsp. finmarchica var. jokelae 2013-160 ja 2013-272) ovat nupulla.

Prahan kasvitieteellisestä puutarhasta saatu terttuhelmililja (Muscari neglectum 2012-931) avaa pian isot nuppunsa.

Lisäyskasvihuoneessa kukkii pikkuinen, 5-senttinen, siro ja valkokukkainen sipulikasvi. Se on jossain vaiheessa saanut virheellisesti mätäskurjenpolven (Iris graminea 1994-1171) nimen ja tunnuksen (mätäskurjenpolvi kasvoi Kaisaniemen systemaattisessa osastossa, ja se siirrettiin osaston uusimisen alta ensin Kaisaniemen talouspihalle ja sieltä Kumpulan taimistoon). Lisäyshuoneen pikku kaunotar saattaisi olla pikkusinililja, Scilla bifolia ’Rosea’ Ehkä sitä on jossain vaiheessa kasvanut systemaattisessa osastossa ja ehkä se on levittäytynyt viereisiinkin ruutuihin. Kasvitieteellisen puutarhan kaikilla kokoelmakasveilla on tunnus, jonka ne saavat heti puutarhaan tullessaan ja joka seuraa kasvia koko sen elinajan; tunnuksen avulla kasvin tiedot saadaan kasvitietokannasta. Jollei taimiston pikku kaunottaren alkuperää ja oikeaa tunnusta pystytä aukottomasti selvittämään, kasvi joudutaan poistamaan kokoelmasta.