Suomen sepelkyyhkyt ovat muuttaneet kaupunkeihin etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Turun yliopiston ja Luomuksen tuore tutkimus paljastaa, että lajin urbanisoituminen alkoi 1990-luvun alussa Turusta ja Helsingistä ja on levinnyt 2000-luvulla laajemmalle aina Oulua myöten.

Helsingin yliopiston tutkijaryhmä on selvittänyt, että villisikoja on ollut Suomessa jo kivikaudella. Arkeologisten luulöytöjen perusteella villisikoja on elänyt maassamme ainakin noin 8800–7900 vuotta sitten.

Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen materiaalifysiikan osaston TAMIA-hiukkaskiihdytintä käytetään materiaalifysiikan sovelluksissa kuten pintojen karakterisointiin, säteilyvaurioiden tutkimukseen, materiaalin muuttamiseen säteilytyksellä ja näytteiden alkuaineanalyyseihin.

Helsingin kaduilla liikkui tiistaiyönä todellinen erikoiskuljetus: noin 4,5 miljardia vuotta vanha meteoriitti kuljetettiin uuteen osoitteeseen HKL:n uudella raitiovaunulla Articilla.

Norppa on elänyt Itämeressä yhtäjaksoisesti yli 10 000 vuotta, selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta. Samalla se on selvinnyt yhdestä lämpökaudesta.

Oletko uneton? Käytkö hitaalla tai kaipaatko sinistä? Onko koti hakusessa, entä etsittekö treffipaikkaa? Vai haluttaisiko vain hieman päteä? Museon kahdeksan uutta, aikuisille suunniteltua omatoimireittiä johdattavat kävijän museon näyttelyihin ja luontotiedon lähteille lämpimän huumorin keinoin.

Suomen kärpästen ja sääskien tuore lajiluettelo kertoo, että kaksisiipislajeja tunnetaan maastamme nykyään 40 prosenttia enemmän kuin 35 vuotta takaperin. Listaan on ilmaantunut 2000 uutta lajia sitten vuoden 1980!

Vuoden luontokuva 2014 on kotkalaisen Matti Pukin maalauksellinen "Lokkien taidelento", joka julkistettiin Helsingin Kulttuuritalolla Vuoden Luontokuva -festivaalissa. Kilpailun eri sarjojen  voittajakuvat ovat nähtävillä Luonnontieteellisessä museossa marraskuun loppuun asti – Tervetuloa!

Talvisten kaupunkilintujen runsaudet ovat kolminkertaistuneet ja vesilintujen peräti yli kymmenkertaistuneet Suomessa 1950-luvun lopulta lähtien. Metsässä talvensa viettävien lajien runsaus on sen sijaan puoliintunut samassa ajassa.

Talikääpä on tehokkain puun ligniiniä ja samalla vain vähän puun selluloosaa hajottava lahosieni. Sitä voidaan hyödyntää muun muassa puuhakkeen valmistuksessa ja pilaantuneen maan kunnostamisessa, mutta geenitiedolla on lukuisia sovellusmahdollisuuksia.