LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Bjurbölen meteoriitti 125 vuotta – Luomus kerää tietoa meteoriitista

15.3.2024
Luomus

Bjurbölen meteoriitin pääkappale on esillä Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan kartanorakennuksessa. Kuva: Arto Luttinen

Vuonna 1899 taivaalla kiitävä tulipallo valaisi eteläisen Suomen taivaan, kun Bjurbölen meteoriitti putosi lähelle Porvoota. Tapaus saavutti laajaa kansainvälistä huomiota ja kansallisaarteen kipsikopiota esiteltiin jopa Suomen Paviljongissa Pariisin maailmannäyttelyssä. Sittemmin Luomuksen geologisiin kokoelmiin kuuluva Suomen suurin meteoriitti on ollut monessa mukana sekä tieteessä että taiteessa.

Luomuksen kokoelmissa on satoja kappaleita hauraan meteoriitin palasia, mukaan lukien noin 80 kiloinen pääkappale, mutta tutkimuksen kannalta on tärkeää koota yhteen tieto kaikista Bjurbölen meteoriitin kappaleista. Tutkijoiden tavoitteena onkin valokuvata, punnita ja mitata yksityishenkilöiden omistuksessa olevat yli 1 kg painavat kappaleet.

”Toivomme, että kaikki joilla on hallussaan pala Bjurbölen meteoriittia, ilmoittaisivat Luomukselle asiasta”, kertoo Luomuksen meteoriittikokoelmasta vastaava yli-intendentti Arto Luttinen ja tähdentää, että meteoriitin kappaleet säilyvät nykyisen haltijan omistuksessa. Myös Bjurbölen meteoriittiin liittyvät valokuvat ja muu aineisto kiinnostavat meteoriittitutkijoita, sillä ne tuovat arvokasta historiallista lisätietoa meteoriitin vaiheista.

Bjurbölen meteoriitti hajosi pudotessaan useiksi kappaleiksi. Kuva: Arto Luttinen

Bjurbölen meteoriitti on maahan pudonnut pala asteroidia. Meteoriitin avulla tutkitaan asteroidien ominaisuuksia ja testataan asteroideja tutkivien avaruusluotainten laitteistoja. Äskettäin Bjurbölen meteoriitin avulla esimerkiksi kalibroitiin suomalaisvalmisteista ASPECT hyperspektrikameraa, joka laukaistaan matkaan kohti Didymos-asteroidia lokakuussa. Toinen tuore tutkimus tarkastelee Bjurbölen maahantörmäyksessä syntyneiden lukuisten meteoriittikappaleiden ominaisuuksia.

”Olemme selvittäneet kotimaisissa ja ulkomaisissa meteoriittikokoelmissa olevien kappaleiden koko- ja muotovaihtelua”, kertoo yliopistotutkija, dosentti Tomas Kohout. Tietoa voidaan hyödyntää asteroiditörmäyksien torjuntaan tähtäävissä tutkimuksissa.

Luomuksen Geologian tiimi on myös arvuutellut, voisiko Bjurbölen meteoriitti esiintyä jopa Muumipeikon seikkailuissa? Tove Jansson nimittäin vietti lapsuudessaan kesälomia Bjurbölen lähellä ja on todennäköisesti kuullut taivaan halki lentäneestä “pyrstötähdestä”. Onko ajatus pyrstötähdestä voinut jäädä muhimaan tulevan kirjailijan mieleen ja päätyä myöhemmin Muumipeikko ja pyrstötähti -tarinaan?

 

Meteoriittitietojen ilmoittaminen ja lisätiedot:

Arto Luttinen, yli-intendentti
Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto
arto.luttinen@helsinki.fi
+358505184686

Tomas Kohout yliopistotutkija
Helsingin yliopisto
tomas.kohout@helsinki.fi
+358504486268

Avainsanat: 

UutisetTutkimusTiedoteGeologia ja paleontologia