Helsingin yliopisto, Aleksi Lehikoinen

Euroopassa talvehtivien vesilintujen määrät ovat yleisesti kasvaneet 1990-luvulta, mutta viime vuosina kannankasvu on hidastunut tai kääntynyt jopa lievään laskuun. Pitkäaikaisissa seurannoissa on todettu, että suurimmat lintumäärät talvehtivat BirdLifen nimeämillä kansainvälisesti tärkeillä lintualueilla (Important Bird and Biodiversity Areas eli IBA).

Tuoreessa kansainvälisessä tutkimuksessa tarkasteltiin, miten talvehtivien vesilintujen määrät ovat muuttuneet suojelutilanteeltaan erilaisilla kohteilla. Tulokset perustuvat Wetlands Internationalin koordinoimaan, Euroopan ja Pohjois-Afrikan kattavaan talvehtivien vesilintujen seurantaan, jota toteuttavat sekä tutkimuslaitokset että paikalliset lintuharrastusjärjestöt.

Suo­je­lul­la on mer­ki­tys­tä

Vesilintumäärät ovat kasvaneet nopeammin suojelluilla IBA-alueilla verrattuna suojelemattomiin IBA-alueisiin. Tutkimusalueella IBA-alueista kuitenkin vain kaksi kolmasosaa on suojeltu.

– Talvehtivien vesilintujen määrien nopea runsastuminen suojelluilla tärkeillä lintualueilla voi johtua siitä, että nämä kohteet on paremmin turvattu ihmistoiminnan aiheuttamalta häiriöltä kuin suojelemattomat kohteet, kertoo tutkimusta vetänyt Diego Pavón-Jordán Norjan luontotutkimusinstituutista, NINA:sta.

Yksi tutkimuksen johtopäätöksiä onkin, että IBA-alueet edustavat talvehtiville vesilinnuille parhaita elinympäristöjä ja että alueiden suojelutilanteen parantaminen on tehokas tapa vahvistaa kansainvälisesti yhteisiä vesilintukantoja. Talvehtijamäärien odotetaan tulevaisuudessa kasvavan edelleen Pohjois- ja Itä-Euroopassa ilmastonmuutoksen vuoksi, ja tärkeiden alueiden tunnistaminen ja suojeleminen on näillä alueilla nyt erityisen tärkeää.

– Suojelualueet auttamat vesilintuja sopeutumaan ilmastonmuutokseen, mutta eri maiden suojelutilanteissa on suuria eroja. Esimerkiksi Suomessa monet tärkeät talvehtimisalueet ovat vailla lainturvaa, kertoo Aleksi Lehikoinen Helsingin yliopiston Luonnontieteellisestä keskusmuseosta, Luomuksesta.

Vesilintujen talvehtimisalueiden muuttuessa ilmastonmuutoksen myötä  vapaaehtoisten harrastajien vuosittain tekemät laskennat ovat erityisen tärkeitä muutoksen seuraamiseksi. Tässä tutkimuksessa on käytetty 61 vesilintulajin laskentatietoja yli 27 000 kohteelta 41 Euroopan ja Pohjois-Afrikan maasta vuosilta 1990–2016. Lajit sisältävät sorsalintujen lisäksi myös haikaroita ja kahlaajia. Tulokset on julkaistu Biological Conservation –tiedesarjassa.

Alkuperäisjulkaisu: Positive impacts of important bird and biodiversity areas on wintering waterbirds under changing temperatures throughout Europe and North Africa

Li­sä­tie­to­ja

• Aleksi Lehikoinen, intendentti, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 029 412 8851
• Tero Toivanen, suojeluasiantuntija, BirdLife Suomi, tero.toivanen@birdlife.fi, 010 406 6203

UutisetTutkimusTiedoteLajitieto