Aleksi Lehikoinen

Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa, että ihmisen aiheuttamat muutokset elinympäristöissä – ilmastonmuutos mukaan lukien – vaikuttavat talvehtivien lintujen kantoihin. Suomen aineiston ovat keränneet vapaaehtoiset laskijat, talvilintujen laskentakausi käynnistyy jälleen 1. marraskuuta

Muutokset näkyvät kahdella tavalla: talvikannan koko ja talvehtivien lintujen alueellinen jakautuminen muuttuvat.

Tutkimuksessa tarkasteltiin 50 lintulajin talvikannan kehityksiä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa vuosina 1981–2014.

Pohjoisilla eli arktisilla ja boreaalisilla alueilla pesivien lajien talvehtijamäärät laskivat, kun taas levinneisyydeltään keskieurooppalaisten lajien talvikannat runsastuivat. Esimerkiksi piekanan, hömötiaisen, järripeipon ja urpiaisen talvikannat vähenivät useimmissa maissa, sen sijaan peukaloisen, mustarastaan, tiklin ja nokkavarpusen talvikannat olivat kasvussa.

– Ilmastonmuutos ajaa pohjoisilla alueilla pesivien lajien kantoja yhä ahtaammalle, mikä näkyy niiden talvehtijamäärienkin laskuna, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Yksittäisen lajin sisällä pohjoisessa talvehtivat populaatiot voivat kuitenkin paremmin kuin eteläisemmät eli käytännössä Suomen ja Ruotsin talvikannat ovat runsastuneet verrattuna Tanskan ja Hollannin kantoihin. Esimerkiksi mustarastaan talvikanta on kasvanut Suomessa yli kuuden prosentin vuosivauhtia. Ruotsissa kasvunopeus on ollut reilut kaksi prosenttia, mutta Tanskassa ja Hollannissa kannankasvu on ollut korkeintaan yhden prosentin vuosivauhtia.

– Ilmastonmuutos siirtää lajien runsauksia kohti pohjoista, jolloin lajin pohjoiset populaatiot runsastuvat, kun taas lajin levinneisyyden eteläreunalla kannat voivat heikommin, Lehikoinen täsmentää.

Suomessa aineistona on käytetty Luomuksen koordinoimia pitkäaikaisia vapaaehtoisten lintuharrastajien keräämiä talvilintulaskentahavaintoja. Talvilintulaskentakausi alkaa marraskuun alussa.

Tutkimus julkaistiin kansainvälisen Diversity and Distribution-sarjan verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Aleksi Lehikoinen, 045-1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto

Alkuperäisjulkaisu: Large-scale climatic drivers of regional winter bird population trends

Talvilintulaskennat

Talvilintulaskennat aloitettiin Suomessa 1950-luvun puolivälissä. Yli puolivuosisataa kestänyt seurantakausi on paljastanut, että talvilinnustomme on merkittävästi muuttunut viime vuosikymmeninä. Menestyneitä lajeja on ollut enemmän kuin taantuneita. Kehitykseen ovat vaikuttaneet ihmisen aiheuttamat ympäristömuutokset, kuten lintujen talviruokinta ja ilmastonmuutos, joka on leudontanut talvia.

Talvilintujen laskija kirjaa kaikki havaitsemansa linnut 5–15 km pitkältä reitiltä, joka kuljetaan vuosittain samaan aikaan syys-, keski- ja kevättalvella. Laskentoja on tehty talvesta 1957 lähtien kaikkiaan yli 4000 reitillä; viime talvina on saatu tulokset yli 500 reitiltä.

Retki kestää tavallisesti yhden talvipäivän valoisan ajan. Laskijalta edellytetään talvilintujen tuntemusta, äänet on syytä hallita.

• Lisätietoa tuloksista ja osallistumisesta: www.luomus.fi/talvilintulaskennat

TiedeuutisetTiedoteLajitietoLuonnon seuranta