Kaupunkimaisuus ei aina vähennä liito-oravan esiintymistä
Tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että kaupunkimaisen elinympäristön osuus ei vähentänyt liito-oravan esiintymistodennäköisyyttä. Oleellisempaa oli liikkumiseen sopivan metsän määrä alueella.
Metsäekosysteemit ovat vähentyneet ja pirstoutuneet maailmanlaajuisesti. Monilla metsälajeilla, kuten puissa elävillä oravilla tai liitävillä nisäkkäillä, on tiukat elinympäristövaatimukset ja ne ovat herkkiä ympäristönmuutoksille. Sen vuoksi ne ovat sopivia mallilajeja ihmistoiminnan vaikutusten tutkimuksessa.
Liito-orava on varttuneisiin kuusisekametsiin sopeutunut laji, joka on kärsinyt sille sopivien metsien vähenemisestä ja Suomen kanta on arvioitu laskevaksi.
Nykykäytännöt tehottomia
FM Sanna Mäkeläinen selvitti väitöstutkimuksessaan metsämaiseman muuttumisen vaikutusta liito-oravan esiintymiseen, elinympäristön käyttöön ja eloonjäämiseen.
Tutkimuksen mukaan Etelä-Suomessa alueelliset ympäristöviranomaiset tiesivät vain harvoin liito-oravan esiintymisestä hakkuualueella. Selvisi myös, että tiedossa olleen ja oikein hakkuiden ulkopuolelle rajatun kohteen asuttaminen ei jatkunut metsäkäsittelyn jälkeen. Toistaiseksi ei tiedetä, johtuuko liito-oravien katoaminen paikan hylkäämisestä vai lisääntyneestä kuolleisuudesta.
Tulosten mukaan lajin elinympäristönsuojelu nykykäytännön mukaan onkin tehotonta ja suojelutason parantamiseksi vaadittaisiin suurempien metsäisten alueiden jättämistä esiintymän ympärille.
Orava ei karta kaupunkia
Toisaalta selvisi myös, että liito-orava ei välttämättä karta kaupunkimaisia olosuhteita, kunhan tarjolla on sopivaa metsää jota pitkin liikkua ja josta löytää sopiva pesäkolo.
Liito-oravat liikkuivat pitempiä matkoja ja nopeammin, jos niiden liikkumisreittien varrella oli paljon kaupunkimaista elinympäristöä. Tutkimusaineistosta ei kuitenkaan löytynyt viitteitä siitä, että oravat olisivat kaupunkimaisuudesta erityisesti kärsineet.
Väitöskirjan tulokset osoittavat, että maisemamuutosten vaikutukset metsälajeihin vaihtelevat. Lisäksi ne voivat riippua myös sukupuolten välisistä eroista käyttää tilaa sekä tutkimuksen mittakaavasta.
– Pitää muistaa, että muutokset maisemassa voivat vaikuttaa lajeihin myös epäsuorasti ja siksi on tärkeää selvittää millaisia kustannuksia ja riskejä eläimelle aiheutuu sen liikkuessa ihmisen muokkaamissa maisemissa, tiivistää Sanna Mäkeläinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.
Väitöskirja sisältää yhteisjulkaisuja ja aiheesta on valmistumassa myös toinen väitöstutkimus lähitulevaisuudessa.
FM Sanna Mäkeläinen väittelee 29.4.2016 klo 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta aiheesta ”Occurrence, habitat use and movements of the flying squirrel in human-modified forest landscapes”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Unioninkatu 35, luentosali 116.
Lisätiedot:
Väitöskirja on sähköinen julkaisu ja luettavissa Heldasta.
Tohtorikoulutettava Sanna Mäkeläinen Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Helsingin yliopisto
sanna.makelainen @ helsinki.fi
0400972037