LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Ke­nian pil­vi­sa­de­met­sis­tä löy­tyi tie­teel­le uusia jä­kä­liä

17.3.2021
Helsingin yliopisto

Micarea stellaris on yksi tieteelle kuvatuista uusista tyynyjäkälälajeista. Tähteen viittaava nimi tulee lajin rakenteissa olevista kirkkaasti loistavista kiteistä, jotka näkyvät polarisoivassa valossa. Mitta-asteikko 1 mm.

Tyynyjäkäliin kuuluvista neljästä jäkälälajista osa voi olla sellaisia, joita ei löydy mistään muualta kuin luonnon monimuotoisuuden keitaasta Kenian Taitavuorilta. Alueella saattaa olla lisääkin tuntemattomia jäkäliä.

Helsingin yliopiston erillislaitos Luomuksen ja Kenian kansallismuseon tutkijat ovat löytäneet neljä tieteelle uutta tyynyjäkälälajia Kaakkois-Kenian Taitavuorten sademetsistä.

Tyynyjäkälälajit Micarea pumilaM. stellarisM. taitensis ja M. versicolor ovat pieniä tiiviisti kaarnalla ja lahopuulla kasvavia jäkäliä. Lajit kuvattiin tieteelle niiden rakenteeseen perustuvien ja DNA-tuntomerkkien avulla.

– Micarea-suvun lajeja tunnetaan kaikkialta maailmasta, myös Suomesta. Taitavuorilta löydettyjä uusia tyynyjäkälälajeja ei kuitenkaan ole tavattu missään muualla. Samoja lajeja ei tunneta edes varsin lähellä sijaitsevilta Madagaskarin tai Réunionin saarilta, joissa suvun lajistoa on tutkittu aikaisemmin, tutkijatohtori Annina Kantelinen Luomuksesta kertoo.

– Taitavuorten pilvisademetsät ovat varsin eristäytynyt elinympäristö, ja ainakin osa nyt löydetyistä lajeista saattaa olla alueelle kotoperäisiä. Alustavat tuloksemme viittaavat myös siihen, että alueella on yhä tuntematonta tyynyjäkälälajistoa.

Taitavuoret ovat ainutlaatuinen ympäristö

Taitavuoret ovat osa Itä-Afrikan kaarimaista vuorijonoa, jonka korkeimmat huiput kohoavat ympäröivästä kuivasta savannitasangosta yli kahden kilometrin korkeuteen. Vuorten huipuilla on jäljellä alkuperäislajiston muodostamia vehreitä sademetsiä, jotka saavat sadetta Intian valtamereltä nousevista pilvistä.

Ekologisesta eristäytyneisyydestä ja suotuisasta ilmastosta johtuen alue on yksi maailman biodiversiteetin keskittymistä. Alueen kosteita ja reheviä pilvisademetsiä uhkaavat kuitenkin alkuperäismetsien hävittäminen vieraslajipuuviljelmien vuoksi sekä lisääntyneet metsäpalot ja kuivuus. Alkuperäismetsät ovat vähentyneet alle puoleen vuodesta 1955.

– Istutusmetsien on todettu sitovan vähemmän kosteutta ja olevan alttiimpia metsäpaloille. Siten ne saattavat muuttaa alueen ekosysteemiä kuivemmaksi ja aiheuttaa lajien uhanalaistumista. Osa jäkälälajeista pystyy hyödyntämään istutusmetsiä ainakin väliaikaisesti, mutta suurin monimuotoisuus ja biomassa on alkuperäismetsissä, Kantelinen kertoo.

Helsingin yliopisto ylläpitää Taitavuorten tutkimusasemaa, joka viettää tänä vuonna 10-vuotisjuhlaansa.

Artikkeli: 

Kantelinen, A., Hyvärinen, M., Kirika, P., & Myllys, L. (2021). Four new Micarea species from the montane cloud forests of Taita Hills, Kenya. The Lichenologist, 53(1), 81-94. doi:10.1017/S0024282920000511