LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

La­ji­ha­vain­not laa­jaan käyt­töön suun­nit­te­lun ja pää­tök­sen­teon tuek­si

25.5.2020
LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO LUOMUS, ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSET, LUONNONVARAKESKUS, METSÄHALLITUS, RUOKAVIRASTO, SUOMEN METSÄKESKUS, SUOMEN RIISTAKESKUS, SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

Pikkuapollo, Parnassius mnemosyne, on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Kuva: Pekka Malinen / LuomusLajitiedon sujuva jakaminen parantaa edellytyksiä huomioida luonnon monimuotoisuutta suunnittelussa ja päätöksenteossa. Valtionhallinnon organisaatiot jakavat jatkossa lajitietonsa Suomen Lajitietokeskuksen kautta. Palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus.

Suomen Lajitietokeskuksen viranomaispalveluita suunnitteleva ja edistävä työryhmä on sopinut lajitiedon jakamisen periaatteista. Luonnonvarakeskus, Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus ovat allekirjoittaneet Luomuksen kanssa sopimuksen tuottamansa ja ylläpitämänsä tiedon jakamisesta.  

Uudenlainen toimintamalli vaati pitkäjänteistä keskustelua ja yhteistä suunnittelua.  Digitaalinen tiedonjako yhden palvelun kautta tehostaa tiedon yhteiskäyttöä. Siitä on apua esimerkiksi maankäytön ja suojelualueiden suunnittelussa sekä päätöksenteossa. 

– Yli sektorirajojen solmittu sopimus on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Suomi on nyt edelläkävijä tiedon jakamisessa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tähtäävässä toiminnassa, iloitsee Suomen Lajitietokeskuksen ja Luomuksen johtaja Leif Schulman. 

Luo­tet­ta­vat la­ji­tie­dot yh­del­tä luu­kul­ta 

Lajitietokeskuksessa on käytettävissä muun muassa maamme luonnontieteellisten kokoelmien digitoituja tietoja sekä Luomuksen tutkimus- ja pitkäaikaisseurantojen aineistot. Lajitietokeskuksessa on tällä hetkellä lähes 35 miljoonaa lajihavaintoa.  Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonalan organisaatioiden aineistot kasvattavat havaintojen määrää huomattavasti. Näiden toimijoiden tuottama tieto on asiantuntijoiden keräämää tai tarkistamaa ja sitä myös päivitetään säännöllisesti. Tietoa kertyy inventointien, seurantojen ja tutkimusten yhteydessä. Viranomaisten päätöksenteossa tiedon luotettavuus on keskeistä, joten asiantuntijoiden varmistaman tiedon tarve korostuu.  

Pikkuapollon havaintokartta

PIKKUAPOLLON HAVAINTOKARTTA LAJI.FI -PALVELUSSA.

Valtaosa aineistosta on kaikkien saatavilla avoimesti Laji.fi-palvelusta. Uhanalaisten lajien suojelemiseksi osasta aineistoa ei julkaista kuitenkaan tarkkoja paikkatietoja, kuten julkisuuslaki edellyttää. Osassa aineistoja on myös muita, muun muassa tutkimuskäyttöön perustuvia käyttörajoituksia.  

Viranomaistehtäviä hoitavilla tiedon käyttäjillä, kuten ELY-keskuksilla ja kuntien kaavoittajilla, on sopimuksen perusteella jatkossa suora pääsy kaikkeen lajitietoon viranomaisportaalin kautta, kun aikaisemmin tietoja on jaettu eri toimijoiden kesken monia eri kanavia pitkin. Tämä on merkittävä parannus muun muassa maankäytön suunnitteluun.  

Tietoja jakavien tahojen lisäksi suora pääsy käyttörajoitettuun lajitietoon on ympäristöministeriöllä, maa- ja metsätalousministeriöllä, ELY-keskuksilla, Suomen metsäkeskuksella, Suomen riistakeskuksella, Ruokavirastolla ja jatkossa esimerkiksi kunnilla. 

Muita merkittäviä lajitiedon käyttäjiä ovat esimerkiksi ympäristövaikutusten arviointeja tekevät konsultit, yritykset, metsätalous ja tutkijat. Näiden käyttäjien perustellut pyynnöt käyttää rajoitettua aineistoa ohjataan Lajitietokeskuksen Laji.fi palvelun kautta aineistopyyntöjärjestelmään, jossa tiedon omistajat voivat valtuuttaa aineistojen käyttämiseen.  

”Yh­den luu­kun” -pe­ri­aa­te edis­tää luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den suo­je­lua 

Sopimus on merkittävä askel Suomen Lajitietokeskuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Tiedon löydettävyyteen ja saavutettavuuteen perustuvan, kansallisesti kattavan toimintamallin luominen on suuri kulttuurinmuutos. ”Yhden luukun” -periaatteen noudattamisen ja lajitiedon avoimuuden hyödyistä oltiin lopulta hyvin yksimielisiä. Kun tieto on mahdollisimman helposti saatavissa, lajien esiintymät ja sopivien elinympäristöjen säilyttäminen voidaan ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa entistä paremmin. 

Li­sä­tie­to­ja

  • Aino Juslén, eläintieteen yksikön johtaja, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, aino.juslen@helsinki.fi, 050 310 9703
  • Kari Lahti,  biodiversiteetti-informatiikan yksikön päällikkö, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, kari.lahti@helsinki.fi, 0400 727 955

Avainsanat: 

UutisetLajitieto