Luomuksen työ ympäristön ja ilmaston suojelemiseksi vaarassa
Suuri yleisö tuntee Luonnontieteellisen keskusmuseon sen museotoiminnan takia, mutta Luomuksen kokoelmilla on tärkeä rooli myös ympäristön- ja ilmastonsuojelussa. Nyt Luomuksen toiminta ja sen ympäristötutkimus ovat vaarassa, kun valtion rahoitusta leikataan eikä yliopisto pysty kattamaan näiden leikkausten vaikutusta.
Suuri osa suomalaisista tuntee Luonnontieteellisen keskusmuseon eli Luomuksen sen yleisökohteiden, Luonnontieteellisen museon sekä kasvitieteellisten puutarhojen, ansiosta. Luonnontieteellinen museo on yksi Suomen suosituimmista museoista, ja viime vuonna Luomuksen kohteissa kävi yli 350 000 vierailijaa.
Yleisölle avoimet näyttelyt ovat Luomuksen näkyvintä toimintaa, minkä lisäksi tärkeä tehtävä on luontoon liittyvien kokoelmien säilyttäminen ja kartuttaminen sekä tarjoaminen tutkimusaineistoksi. Tämä on Luomuksen kautta Helsingin yliopistolle annettu valtakunnallinen erityistehtävä. Luomukselle kuuluu myös erikseen laeissa määrättyjä tehtäviä ja vastuita.
Tarkoitus on ollut, että valtio ja yliopisto yhdessä vastaavat näiden valtakunnallisten erityistehtävien kustannuksista. Valtakunnallisten tehtävien valtionrahoitus on kuitenkin vähentynyt. Viime vuosien rahoitusleikkaukset ovat syöneet myös Helsingin yliopiston mahdollisuutta kompensoida supistunutta valtakunnallista rahoitusta.
Kaikkiaan Luomuksen saama rahoitus on kymmenessä vuodessa vähentynyt lähes miljoonalla. Samaan aikaan omaa rahoitusta on pyritty vastaavasti kasvattamaan, muun muassa varainkeruulla. Tärkein täydentävä tulonlähde Luomukselle ovat kuitenkin kansalaiset: Luomus kattaa viidesosan valtakunnallisen tehtävän kuluista yleisötoiminnan tuotoilla. Siitä vastaavat ne sadat tuhannet kävijät, perheet, lapset ja koululuokat, jotka vierailevat museossa ja puutarhoissa ja maksavat pääsylippunsa.
– Olemme nostaneet lippujen hintoja budjettileikkausten tahdissa toistuvasti, mutta asiakkaiden maksukyvyllä on rajansa, ja tietenkin haluamme, että kaikilla olisi mahdollisuus tulla tutustumaan luonnon ihmeisiin. Koronakriisi on tietysti nyt sulkenut museon ja aiheuttaa meille tänä vuonna erityisen suuren tappion, Luomuksen johtaja professori Leif Schulman toteaa.
Monimuotoisuuden heikkenemisestä tarvitaan tietoa
Luomuksella on Suomessa ainutlaatuinen tehtävä, joka korostuu ilmasto- ja ympäristökriisien aikana. Sen kokoelmat ja näytteet antavat lajeista tietoa, jonka avulla voimme ymmärtää maapallon biodiversiteettiä ja sen suojelua paremmin. Luomus tarjoaa ilmaston, ympäristön ja eläin- ja kasvilajien tutkijoille näkymän satojen vuosien taakse.
– Emme voi enää itse suoraan kerätä tietoa vaikkapa herhiläisen esiintymistä Suomessa 1900-luvun alusta ja siksi tänne koottu tieto on niin tärkeää, se on olemassa ainoastaan tällaisissa kokoelmissa, Leif Schulman sanoo.
Valtiovallan kannatettavana tavoitteena on estää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Tavoitetta ei voida kuitenkaan saavuttaa, jos biodiversiteettitutkimuksen heikentymisestä johtuen tieto lajeista ja niiden levinneisyydestä vähenee.
Kansallisten instituutioiden kautta yliopisto palvelee yhteiskuntaa
Yliopiston rehtori Jari Niemelä pitää tärkeänä, että yliopisto ylläpitää kansallisia tehtäviä ja palvelee tälläkin tavalla yhteiskuntaa. Helsingin yliopisto maksaa kuitenkin muiden Luomuksen kulujen lisäksi valtakunnallisen tehtävän kuluista lähes puolet. Euroissa se merkitsee yli neljää miljoonaa euroa vuodessa, joka on pois yliopiston ydintehtävien eli tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksesta.
– Tämä on meille liikaa. Samalla kun yliopiston rahoitus on viime vuosien koulutusleikkausten vuoksi vähentynyt, halutaan että meidän pitäisi vastata yhä suuremmasta osasta valtakunnallisten tehtävien kuluista, sanoo Niemelä. Valtiolta saamamme perusrahoitus on kuitenkin ohjattu yliopistolle, jotta sitä käytettäisiin ensisijaisesti tutkimukseen ja koulutukseen, hän toteaa.
Helsingin yliopistolla toivotaankin, että valtio ottaisi kansallisista tehtävistä enemmän vastuuta tulevaisuudessa. Kustannuksista voisivat opetus-ja kulttuuriministeriön lisäksi huolehtia myös ympäristöministeriö sekä maa-ja metsätalousministeriö, joita Luomus myös palvelee.
Mikä ihmeen valtakunnallinen erityistehtävä?
Luonnontieteellinen keskusmuseo on yksi Helsingin yliopiston kahdestatoista valtakunnallisesta erityistehtävistä.
Muita vastaavia tehtäviä ovat muun muassa yliopistollinen eläinsairaala ja Kansalliskirjasto. Muilla suomalaisilla yliopistoilla on niiden profiiliin sopivia tehtäviä, kuten Lapin yliopistolla Arktinen osaaminen sekä siihen kuuluva Arktinen keskus. Lisäksi kaikkien opettajankoulutuslaitosten harjoittelukoulut ympäri maata harjoittavat erityistehtävää.
Yliopistot sopivat tehtävistä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Ministeriö rahoittaa tehtävistä osan niiden ”erityisen valtakunnallisen koulutus-, tutkimus- tai sivistyspoliittisen merkityksen” perusteella sekä vastaa Kansalliskirjaston, harjoittelukoulujen ja yliopistokeskusten koordinoinnin rahoituksesta ja Taideyliopiston erityisluonteeseen perustuvasta lisärahoituksesta.
UutisetTiedoteKumpulan puutarhaKaisaniemen puutarhaLuonnontieteellinen museo