Luomus sai Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkinnon
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus palkittiin laaja-alaisesta ja pitkäjänteisestä työstä avoimen tieteen hyväksi. Helsingin yliopiston avoimen tieteen palkintoa on jaettu vuodesta 2017 lähtien. Tämän vuoden palkinnossa haluttiin korostaa erityisesti tiedekuntien ja tutkimukseen keskittyvien erillislaitosten merkitystä avoimen tieteen edistämisessä.
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus oli raadin yksimielinen valinta voittajaksi. Avoin tiede on läpäisevä periaate keskusmuseon toiminnassa. Luomuksella on merkittäviä itse kehitettyjä ja ylläpidettyjä avoimen tieteen palveluita ja tietovarantoja sekä tutkijoiden että kansalaisten käyttöön. Lisäksi Luomuksella on pitkät perinteet kansalaistieteen organisoinnissa ja edelleen kehittämisessä. Tämä kaikki kertoo pitkäjänteisestä ja monipuolisesta työstä.
Aleksi ”Aksu” Lehikoinen Luomuksesta otti palkinnon vastaan Luomuksen edustajana.
– Tämä on suuri kunnia – avoimen tieteen puolesta on Luomuksessa tehty paljon töitä, Lehikoinen totesi.
Aleksilla tulee kohta kymmenen vuotta täyteen Luomuksessa ja hän on nähnyt avoimen tieteen edistyksen tänä aikana. Vuosikymmen sitten tutkijoiden aineistot olivat hajallaan tutkijoiden kovalevillä ja eri järjestelmissä ja niihin pääsy oli vaikeaa. Laji.fi on edistänyt datan avoimuutta valtavasti. Sen kehityksen taustalla ovat mm. Suomen Akatemian FIRI-rahoitus ja Valtiovarainministeriön tuottavuusrahoitus, mutta myös vuoropuhelu harrastajien kanssa. Heidän näkemyksiään on huomioitu mm. kuinka sensitiivistä lajitietoa jaetaan verkossa.
Avoimen tieteen tulevaisuuden näkymistä Lehikoinen mainitsee datan rikastamisen esimerkiksi säätiedoilla ja elinympäristötiedoilla, jolloin tutkijan ei tarvitsisi yhdistellä tietoja useista eri tietolähteistä.
Vuoden 2019 palkinnon tavoitteena on tuoda esiin hyviä avoimen tieteen käytäntöjä ja siksi tiedekuntia ja tutkimukseen keskittyviä erillislaitoksia pyydettiin kuvaamaan sitä, miten avoin tiede näkyy niiden toimintakulttuurissa. Esimerkkejä toivottiin erityisesti niistä käytännöistä, jotka organisaatioissa nähtiin omina vahvuuksina: avoin julkaiseminen, rinnakkaistallennus, tutkimusdatan avaaminen muiden käyttöön, tutkimuksen toistettavuutta tukevat käytännöt, avoimesta tieteestä tiedottaminen, avoin tiede toimeenpanosuunnitelmissa, tutkijoiden aktiivisuus avoimesta tieteestä käytävässä julkisessa keskustelussa, kansalaistiedehankkeet, jne. Saapuneet ehdotukset arvioi raati, jonka jäseniä olivat vararehtori Paula Eerola, ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen, johtava tietoasiantuntija Marja Moisio, tietotekniikkapäällikkö Minna Harjuniemi sekä tutkimushallinnon asiantuntija Tiina Käkelä.
Avoimen tieteen palveluita ja hyviä käytäntöjä
Luomus on perustanut ja rakentanut kansallisen avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuurin Suomen Lajitietokeskuksen, jonka perusajatuksena on jakaa avoimena datana Suomen lajiston levinneisyystiedot ja muuta lajitietoa yhteistyössä muiden lajiaineistoa keräävien tahojen kanssa. Laji.fi -palvelussa on avointa dataa miltei 33 miljoonasta lajihavainnosta. Lajitietokeskuksen IT-kehittäminen tapahtuu Luomuksessa ja järjestelmien lähdekoodit ovat avoimia. Aineistopolitiikka perustuu FAIR-periaatteisiin. Lajitietokeskuksella on toisen toimintavuotensa (2018) lopulla ollut yli 330 000 käyttäjää.
Luomus koordinoi tutkimusdataa keräävien, ammattitasoisten lintuharrastajien verkostoja, joissa rengastetaan lintuja, kartoitetaan niiden esiintymistä ja arvioidaan kantojen kehitystä. Verkostoja on alettu rakentaa yli 100 vuotta sitten ja niissä on nykyisin 1000-2000 aktiivista kansalaistieteilijää. Luomus myös toteuttaa kansalaistiedehankkeita yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa (esim. Luonto-Liiton kevätseuranta) ja käynnistää uusia kansalaistiedehankkeita (esim. Lukiolaiset lepakkotutkijoina). Hankkeille tarjotaan datanhallinta-alustoja Laji.fi -palvelussa.
Vuosien 2017-2020 toimintasuunnitelmassaan Luomus on sitoutunut avoimen tieteen kehittämiseen opetuksessa, tutkimuksessa ja muussa toiminnassa. Luomus on sitoutunut avoimeen datapolitiikkaan, kokoelmiensa digitoimiseen avoimeksi dataksi, kustantamiensa lehtien avoimeen julkaisemiseen, open access -julkaisemiseen ja avoimen elektronisen oppimateriaalin tuotantoon. Vuonna 2018 Luomuksen julkaisuista oli avoimia 69%.