Päivi Sirkiä & Laura Hiisivuori

Talvilintujen valtakunnallinen laskenta on saatu juuri päätökseen. Vuodenvaihteen laskennoissa havaittiin ennätyksellisen paljon järripeippoja, peippoja ja urpiaisia, myös talvehtivia vesilintuja oli runsaasti. Suuria tilhiparvia vasta odotellaan eteläiseen Suomeen.

Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen ja BirdLife Suomen organisoimat talvilintujen laskennat on toistettu jo 61 talven ajan. Laskennat pitävät kärkisijaa Euroopan pisimpään jatkuneena vuosittain toistuvana luonnon seurantamuotona, joka perustuu täysin vapaaehtoisten harrastajien havaintoihin.

Katoviljat kelpaavat talvehtiville linnuille

Kuluva laskentakausi tuotti runsaasti maassamme yleensä harvalukuisena talvehtivia järripeippoja ja peippoja.

– Nämä siemensyöjät ovat jääneet viivyttelemään syksyllä puimatta jääneille katoviljapelloille. Talven tullen ne ovat ilmestyneet monille ruokintapaikoille ilahduttamaan, kertoo tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä Luomuksesta.

Urpiaisilla ennätysvuosi

Punaotsaisia pieniä urpiaisia tavattiin talvilintulaskennoissa erittäin runsaasti – toiseksi eniten koko laskennan historiassa. Selitys löytyy syksyllä Suomeen vaeltaneista suurista urpiaismääristä, joita on tavattu vielä pitkin alkutalvea.

– Syksyn massiivisen vaelluksen ansiosta urpiaisia rengastettiin viime vuonna yli 40 000 yksilöä. Se on enemmän kuin mitään yksittäistä lintulajia on merkitty vuoden aikana koko linturengastuksen historiassa, hehkuttaa rengastustoimiston johtaja Jari Valkama.

Lintujen rengastus tuo tärkeää tietoa lintujen liikkeistä. Urpiainen on lajina erityisen kiinnostava, sillä Suomessa rengastetut urpiaiset saattavat lentää tuhansien kilometrien päähän. Esimerkiksi Tanskassa havaittiin vastikään Kiinassa rengastettu urpiainen.

Vesilinnut jäävät Suomeen

Vuodenvaihteen lintulaskennassa havaittiin myös runsaasti talvehtivia vesilintuja kuten laulu- ja kyhmyjoutsenia, isokoskeloita, uiveloita ja telkkiä. Ilmaston lämpeneminen auttaa vesilintujen talvehtimista Suomessa. Meri- ja järvialueiden jäättömän ajan pidetessä yhä useampi vesilintu jää maahamme.

Tilhiparvia odotellaan

Syksyn runsaasta pihlajanmarjasadosta huolimatta tilhiä havaittiin eteläisessä Suomessa vain siellä täällä. Pohjoisempana niitä havaittiin suuria määriä.

– Esimerkiksi Rovaniemellä, Torniossa, Kemissä, Oulussa sekä Kokkolassa ja Kuopiossa havaittiin satoja tilhiä. Odotuksista huolimatta voi käydä niin, ettei etelässä tänä vuonna päästä ihailemaan suuria tilhiparvia, pohtii Sirkiä.

Tämän talven laskennoissa vapaaehtoiset harrastajat ovat laskeneet yli 550 vuodesta toiseen samana pysyvää laskentareittiä. Lintujen rengastus perustuu noin 600 rengastajan vapaaehtoistyöhön. Helsingin yliopiston erillislaitos Luomus koordinoi laskentoja ja lintujen rengastusta.

Lisätietoja:

• Talvilintulaskentojen tulokset ovat kaikkien nähtävillä Luomuksen sivuilla.
• Tutkimuskoordinaattori Päivi Sirkiä, paivi.sirkia@helsinki.fi, 050 5951782
• Rengastustoimiston johtaja, Jari Valkama, jari.valkama@helsinki.fi, 050 5820572

SeurannatTiedeuutisetTiedoteSuomen luontoLuonnon seurantaEläintiede