Aleksi Lehikoinen

Sopulien ja myyrien syklinen kannanvaihtelu vaikuttaa vesilintujen ja kahlaajien pesintään, vaikka nämä lintulajit eivät käytä nisäkkäitä ravintonaan. Tuore tutkimus osoittaa, että pikkujyrsijöiden huippuvuosina lintujen pesimämenestys on parempaa sillä pedot syövät lähinnä nisäkäsravintoa.

Suomen Käsivarren tunturiylängöiltä kerätyn pitkäaikaisaineiston perusteella etenkin kahlaajien poikastuotto oli korkeinta jyrsijäsyklin huippuvaiheessa ja alhaisinta syklin lasku- ja pohjavaiheessa. Syklin huippuvaiheen aikana pedot käyttävät pikkunisäkkäitä ravintonaan ja jättävät lintujen pesät ja poikaset useammin rauhaan, kun taas pikkunisäkkäiden ollessa vähissä saalistus kohdistuu voimakkaammin lintuihin.

Vesilinnuilla, etenkin allilla, säätekijät vaikuttivat myös pesintään. Kuiva kesä kasvatti ja sateinen laski pesimäkantaa. Vaikuttaa siltä, että sateisuus heikentää pesimämenestystä, jolloin seuraavana vuonna muutolta palaa vähemmän ensipesijöitä.

– Tulokset osoittavat, että sekä pikkunisäkkäiden runsaudella että ilmasto-oloilla on keskeinen merkitys tunturilintujen pesintään, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Ilmastonmuutoksen on ennustettu lisäävän sateita tunturialueilla. Leudot, jopa vesisateiset, talvet vaikeuttavat pikkujyrsijöiden talvehtimista. Tämä voi vaimentaa pikkunisäkässyklejä niin, että huippuvuosia tulee yhä harvemmin tai huiput eivät ole yhtä korkeita kuin ennen. Molemmat muutokset saattavat heikentää tunturilintujen pesimämenestystä ja vaikuttaa siten negatiivisesti lintukantoihin.

Tunturisopulin kannanvaihteluissa on pitkäaikaisia trendejä. Sopulit ja myyrät ovat noudattaneet 4-vuotista sykliä viimeiset kymmenen vuotta, tätä ennen niiden syklit Lapissa olivat jonkin aikaa kateissa. Viime kesänä sopuleilla ja myyrillä oli Käsivarren Lapissa huippuvuosi, ja kantojen on ennustettu vähenevän ensi kesän lintujen pesimäkauteen mennessä. Tämä tietänee tunturilinnuille heikkoa pesimämenestystä.

Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa ja tulokset on julkaistu Ornis Fennica-julkaisusarjassa.

Linkki alkuperäisjulkaisuun: The impact of weather and the phase of the rodent cycle
on breeding populations of waterbirds in Finnish Lapland (pdf)

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, 0451375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Professori Heikki Henttonen, Luonnonvarakeskus Luke, 0295322430, heikki.henttonen@luke.fi

Tutkija Kaisa Välimäki, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, 0407420704, kaisa.valimaki@helsinki.fi

UutisetTiedeuutisetTiedoteLajitietoLuonnon seuranta