LUOMUS

Luonnontieteellinen keskusmuseo

Sukupuoli vaikuttaa lintuyksilön syysmuuton ajoittumiseen

18.4.2017
Aleksi Lehikoinen

Leppälintu on yksi tutkituista varpuslintulajeista (kuva: Aleksi Lehikoinen)

Lintujen kevätmuutto on parhaillaan käynnissä. Keväisin koiraat saapuvat ennen naaraita vallatakseen parhaat pesimäpaikat. Tuoreen tutkimuksen perusteella syksyn tilanne on päinvastainen. Useilla varpuslintulajeilla etenkin nuoret naaraat muuttavat ennen koiraita.

Esimerkiksi peippokoiraat saapuvat keväällä noin viikkoa naaraita aikaisemmin, mutta syksyllä nuoret koiraat lähtevät muutolle keskimäärin viisi päivää naaraita myöhemmin.

– Keväällä koiraiden kannattaa saapua aikaisin muun muassa hankkiakseen itselleen mahdollisimman hyvän reviirin. Koiraslinnut ovat myös keskimäärin suurempia kuin naaraat, joten ne kestävät kylmiä olosuhteita paremmin, kertoo akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

Muuton ajoitus riippuu sukupuolesta ja iästä

Tutkijat selvittivät syysmuutonaikaisen ajoituserojen syitä 14 varpuslintulajilla. Vain samana vuonna syntyneet nuoret naaraat muuttivat ennen koiraita, vanhemmilta linnuilta havaittiin harvoin eroa sukupuolten välisessä muuton ajoituksessa.

Ikäluokkien välinen ero viittaa siihen, että nuoret koiraat viivyttävät syysmuuttoaan, voidakseen etsiä sopivan pesimäpaikan tulevaa kevättä silmällä pitäen. Koiraat ovat paikkauskollisempia kuin naaraat, joten ne todennäköisemmin palaavat pesimään synnyinseudulleen. Vanhat koiraat puolestaan tuntevat alueen jo entuudestaan, eivätkä tarvitse ylimääräistä aikaa pesimäpaikan etsimiseen.

Kahden tutkitun lajin, hippiäisen ja talitiaisen, vanhat naaraat muuttivat ennen vanhoja koiraita. Naaraat panostavat pesintään usein enemmän kuin koiraat, jonka takia niillä saattaa kulua enemmän aikaa pesinnän jälkeiselle syysmuutolle valmistautumiseen.

Koiraiden ja naaraiden välisellä kokoerolla on merkitystä

Erot muutolle lähdön ajoituksessa olivat yhteydessä myös lajin sukupuolidimorfiaan eli koiraan ja naaraan väliseen kokoeroon.

– Mitä suurempi koiraan koko oli suhteessa naaraan kokoon, sitä myöhemmin se myös muutti suhteessa naaraaseen. Ruumiin kokoero vaikuttaa siihen, miten paljon suurikokoisemmat koiraat kestävät kylmää suhteessa pienikokoin naaraisiin, selventää Helsingin yliopistossa pro gradu-työnään lintujen syysmuuttoa tutkinut Jarkko Santaharju.

Tutkimuksessa käytettiin Lounais-Suomessa sijaitsevien Hangon ja Lågskärin lintuasemien rengastustietoja yhteensä noin 200 000 lintuyksilöstä ja tutkimus julkaistiin Ornis Fennica-tiedelehden verkkosivuilla.

Lisätietoja:

Avainsanat: 

UutisetTiedeuutisetTiedoteEläintiede