Uusimman arvioinnin mukaan joka kymmenes lajimme on uhanalainen ja melkein joka neljäs silmälläpidettävä eli vaarassa taantua uhanalaiseksi. Vuonna 2008 arvioidusta 73 metsäluontotyypistä peräti 51 on uhanalaisia. Suomi onkin vielä kaukana kansainvälisistä tavoitteistaan pysäyttää metsäluontonsa köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä.

Metsien monimuotoisuus ei enää heikkene Suomessa -uutinen sanomalehdessä (MT 5.9.2016) ja 
Metsät monimuotoistuvat: Säästöhaapapuissa paljon koppakuoriaisia -uutinen verkkolehdessä tulkitsevat tuoretta tieteellistä julkaisua Application of the Red List Index as an indicator of habitat change niin, että metsä- ja maatalouslajien uhanalaistumiskehitys olisi pysäytetty. Kuva maamme metsäluonnon monimuotoisuuden kehityksestä on kuitenkin tätä tulkintaa moniulotteisempi.

Suojelulla metsälajien uhanalaistumisen kiihtyminen on saatu pysäytettyä

Esimerkiksi metsissä elävien kovakuoriaisten ja luteiden tilanne on parantunut. Kaikkiaan 41:llä metsien kovakuoriaislajilla arvioitiin tapahtuneen selvä muutos myönteisempään suuntaan ja 12 lajilla huonompaan. Eräät lahopuulla elävät lajit, kuten haavanjalosoukko ja haapajäärä, ovat hyötyneet säästöpuiden jättämisestä. Ennallistamispolttojen ja luonnonhoidollisten kulotusten lisääntymisestä 2000-luvulla on hyötynyt esimerkiksi kulokurekiitäjäinen.

Säästö- ja maapuiden jättäminen talousmetsiin on lisännyt niiden biodiversiteettiä.

 

Suomen kaikkien lajien uhanalaisuutta kuvaavan muuttujan (Red List Indeksin) sisällä eri lajiryhmien uhanalaisuuskehitys vaihtelee melkoisesti. Tulosta voidaan kuvata graafisesti suoralla viivalla, eli maamme metsälajiston riski kuolla sukupuuttoon on säilynyt keskimäärin ennallaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että metsälajiston häviäminen olisi pysähtynyt. Esimerkiksi sammalien ja jäkälien uhanalaistuminen jatkuu yhä metsissämme.

Tutkimustulosten perusteella häviämisriski on säilynyt keskimäärin samalla tasolla kahden uhanalaisuusarvioinnin välillä. Myönteisintä mitä metsien uhanalaisten lajien suorasta viivasta voi sanoa, on se, että tutkimuksessa mukana olleiden metsälajien uhanalaistumisen kiihtyminen on saatu pysäytettyä. Havaitun myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää jatkossakin riittäviä ja oikein kohdennettuja toimia sekä talousmetsissä että suojelualueilla. Tämä on rohkaiseva viesti, joka kannustaa meitä jatkamaan metsäluonnon monimuotoisuuden suojelua ja hoitoa.

Aino Juslén Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus
Saija Kuusela Suomen ympäristökeskus SYKE

Ennallistettua ja kulotettua metsää Inarinjärven Natura-alueella. Kuvat Riku Lumiaro.

UutisetSeurannatTiedoteLajitieto