Ville Korhonen

Helsingin yliopiston Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen väitöstutkimuksessa on selvitetty haukkojen pesintää ja elinympäristöjä. Tutkimusaineisto sisältää yli 5000 petolinturengastajien tarkastamaa haukanpesää. Tutkimus osoittaa, ettei kanahaukan, hiirihaukan ja mehiläishaukan pesintä onnistu niille rakennetuissa tekopesissä toivotusti. Varttuneita metsiä suosivista haukoista erityisesti kanahaukka voi huonosti talousmetsissä.

Heidi Björklund tutki perjantaina 26.6. tarkastettavaa väitöskirjaansa varten haukkojen pesintää Oulun eteläpuoleisessa Suomessa. Lisäksi Björklund tarkasteli haukkojen pesimismenestykseen vaikuttavia tekijöitä sekä metsissä tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia haukkoihin.

– Tutkitut haukkakannat ovat taantuneet koko petolintuseurannan ajan eli 1980-luvun alusta. Monen muun lajin tavoin myös haukkojen kehnon tilanteen uskotaan johtuvan muutoksista metsäympäristössä, Björklund sanoo.

Tehometsätalous on muokannut boreaalisia metsiä koko Pohjois-Euroopassa. Erityisesti täysikasvuisesta ja vanhasta metsästä riippuvaisten lajien elinolot ovat heikentyneet, sillä vanhat metsät ovat vähentyneet ja pirstoutuneet.

- Haukkojen luontaisina elinympäristöinä käyttämät varttuneet metsät vähenivät koko tutkimusjaksoni ajan 1990-luvun alusta vuoteen 2010.

Haukoille muuttunut elinympäristö on tarkoittanut muun muassa pesäpaikkojen katoamista, sillä talousmetsissä suositaan suorarunkoisia ja pienioksaisia puita. Haukat tarvitsisivat pesänsä tueksi järeitä oksia, mutta metsäteollisuudelle niistä ei ole hyötyä.

– Lintuharrastajat tekevät hyvää työtä rakentamalla tekopesiä, kuten kololinnuille pönttöjä ja petolinnuille tekorisupesiä. Vastoin odotuksiani haukkojen pesintä epäonnistui useammin tekopesissä kuin lintujen itsensä rakentamissa pesissä, Björklund kertoo.

Häiriötekijät eivät selittäneet eroa, sillä tekopesien etäisyydet teihin ja taloihin oli huomioitu hyvin. Tutkimus kuitenkin osoitti, että kahden kilometrin säteellä kanahaukan tekopesistä oli vähemmän vanhaa kuusimetsää kuin haukan omien pesien ympärillä. Maisematason mittakaavassa pesäpaikan sopivuuden arviointi on hankalaa kokeneellekin lintuharrastajalle.

FM Heidi Björklund väittelee 26.6.2015 kello 12 Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The effects of habitat changes, conservation measures and interspecific interactions on forest-dwelling hawks" (Elinympäristömuutosten, suojelutoimien ja lajien välisten vuorovaikutussuhteiden vaikutukset metsähaukkoihin). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Economicum, auditorio C205, Arkadiankatu 7.

Vastaväittäjänä on professori Oliver Krüger, University of Bielefeld, Saksa ja kustoksena professori Jouni Laakso.

Väitöskirja on luettavissa E-thesis -palvelussa

Lisätiedot:

Heidi Björklund
02941 28844
heidi.bjorklund@helsinki.fi

Helsingin yliopisto
Luonnontieteellinen keskusmuseo
Eläintieteen yksikkö
Seurantatiimi, Rengastustoimisto

UutisetTiedoteLajitietoLuonnontieteellinen museoEläintiede