Tutkinnoilla tulosta luonnonsuojeluun
Äskettäin julkaistu tutkimus osoittaa, että taloudellinen panostus väitöskirjaan voi parantaa tulevien luonnonsuojelupanostusten tuottavuutta merkittävästi.
Luonnonsuojelun merkitys kasvaa kaiken aikaa. Suojelussa on kuitenkin merkittäviä ongelmia jatkuvasta rahanpuutteesta kehnoon tiedon hyödyntämiseen ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa ja tehottomiin suojelukeinoihin. Päätöksen teon pohjaksi tarvittaisiin tutkitusti toimivia luonnonsuojelun menetelmiä.
Joka vuosi käytetään merkittäviä summia – usein veronmaksajien rahoja – ihmisen aiheuttamien ympäristöongelmien korjaamiseen. Käytetyt keinot toimivat paremmin tai huonommin ja ovat kalliita, edullisia tai toisinaan jopa ilmaisia.
Sen sijaan tieteellisiä tutkimuksia eri menetelmien vaikuttavuudesta on varsin vähän. Tällöin on erittäin vaikeaa valita tehokkaita suojelukeinoja ja panostaa rajalliset taloudelliset resurssit juuri näihin.
Lisäpanostus eri suojelutoimien vaikutusten tutkimukseen tehostaisi resurssien käyttöä, voisi vakuuttaa sijoittajat tukensa merkityksellisyydestä ja sitouttaa tutkijat ja vapaaehtoiset yhä tiiviimmin suojelutyöhön.
– Moni voisi ajatella, että panostukset pitää suunnata käytännön suojelutoimiin eikä lisätutkimuksiin. Työmme kuitenkin osoittaa, että tutkimuksella voidaan tehostaa merkittävästi suojeluun suunnattavien varojen käyttöä, sanoo tutkija Andrea Santangeli Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on Helsingin yliopiston erillislaitos.
Väitöskirjalla vaikuttavuutta
Tutkija Andrea Santangeli selvitti kollegansa, Cambridgen yliopiston professori Bill Sutherlandin kanssa, voisiko rahallinen panostus tohtorin tutkintoon tuottaa hyötyä luonnolle. He käyttivät aineistona kolmea Santangelin omaan väitöskirjaan sisältyvää tutkimushanketta: kahdessa pyrittiin tehostamaan pelloilla pesivän niittysuohaukan poikastuotantoa Ranskassa ja Espanjassa. Kolmannessa suojeltiin suomalaisten merikotkien pesiä. Santangeli tutki väitöskirjassaan nimenomaan luonnonsuojelutoimien vaikuttavuutta.
Tuoreessa julkaisussa tutkijat vertasivat taloudellista tehokkuutta ”jatketaan entiseen malliin” -tilanteen ja väitöskirjassa esitettyjen tehokkuusarvioiden välillä. Biologiseksi tavoitteeksi he valitsivat petolintujen poikastuoton vuoden aikana. Tutkijat toisin sanoen laskivat, miten paljon rahaa tarvittaisiin tavoitteen saavuttamiseksi, jos suojelutoimia jatkettaisiin kuten tähän asti tai jos ne kohdennettaisiin väitöskirjassa esitettyjen suositusten mukaan.
Tulokset olivat ällistyttäviä. Yksittäisen väitöskirjan laskennallinen tuotto oli kymmenen vuoden ajalta satoja tuhansia euroja tai tuottoprosentti 300 prosentin tienoilla.
Santangeli ei pidä omaa väitöstyötään poikkeuksellisen erinomaisena ja sen vuoksi tuottoisana. Hän on kollegansa kanssa löytänyt lukuisia muita väitöstutkimuksia, joiden tulokset parantavat luonnonsuojelun vaikuttavuutta.
Opiskelijat sitoutuisivat luonnonsuojeluun
– Vuosittain tehdään lukemattomia ekologian ja biologian väitös- ja pro gradu -tutkimuksia. Jos voisimme ohjata edes pienen osan noista tutkimuksista luonnonsuojelun menetelmien tehokkuuden tutkimukseen, niin se tuottaisi isot säästöt käytännön suojelutyössä, Santangeli kertoo.
Lisääntyneet väitöskirjatutkimukset loisivat myös myönteisen kierteen, jossa yhä useampi opiskelija valitsisi luonnonsuojelubiologian ja kenties jatkaisi valmistuttuaan aiheen parissa. Mahdollisesti myös resursseja saataisiin lisää.
Andrea Santangeli PhD
Tutkijatohtori
The Helsinki Lab of Ornithology
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
andrea.santangeli@helsinki.fi