Vesilinnut ovat vähentyneet etenkin rehevillä vesillä
Rehevien järvien ja merenlahtien vesilintukannat ovat lähes puoliintuneet reilussa 20 vuodessa. Karuilla ja niukkaravinteisilla vesistöillä vesilintujen kannat ovat säilyneet vakaampina, selviää tuoreesta Helsingin yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisusta. Sorsalintujen metsästyskausi alkaa torstaina 20. elokuuta.
Kosteikoilla yleisimpien vesilintujen, kuten haapanan ja tukkasotkan ongelmat johtuvat etenkin maa- ja metsätalouden ravinnepäästöistä, jotka ovat aiheuttaneet vesistöjen liikarehevöitymistä.
Rehevöitymisen seurauksena vesilintujen suosimat rantaniityt ja luhdat kasvavat umpeen, mikä vähentää vesilintujen ravintoa. Lisäksi rehevöityminen aiheuttaa veden samentumista ja särkikalakantojen kasvua. Nämä tekijät yhdessä johtavat muun muassa ravintokilpailuun, joka pienentää vesilintujen tärkeimpien ravintokohteiden, uposkasvien ja pohjaeläinten määrää.
– Vesilintukantojen tilan parantamiseksi tulisi kosteikoilla tehdä rehevöitymistä estäviä hoitotoimia, kuten laidunnusta, sekä vähentää ravinteiden valumista kosteikkoihin, toteaa Helsingin yliopiston akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.
Vesilintukantojen tilan seuraamiseksi tutkijat ovat kehittäneet erilliset kannan runsautta mittaavat indikaattorit reheville ja karuille vesille.
Kannat taantuivat viime vuodesta
Luomuksen ja Luken seurantatietojen perusteella yleisimmistä riistasorsista sinisorsan määrät taantuivat viime vuodesta 7 prosenttia.
– Tavin ja haapanan kannat pienenivät noin 15 prosentilla viime vuodesta, kertoo Luken tutkija Jukka Rintala.
Syksyisestä nuorten lintujen osuudesta kertova poikastuotto laski sinisorsalla 5 ja tavilla 9 prosenttia viime vuodesta. Nokikanan poikastuotto oli heikko: pudotusta viimevuotisesta 67 prosenttia. Haapanan poikastuotto oli 15 prosenttia parempi kuin viime vuonna, ja telkällä tuotto nousi 10 prosentilla.
Tutkimustiedot perustuvat vuodesta 1986 lähtien toteutettuihin valtakunnallisiin vesilintulaskentoihin. Aineiston ovat keränneet metsästäjät ja lintuharrastajat.
Lisätietoja:
Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen, Helsingin yliopisto, +358451375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi
Tutkija Jukka Rintala, Luonnonvarakeskus, +358503700277, jukka.rintala@luke.fi