Suuri kaksikielinen Etelämanner-yleisöseminaari kokoaa yli 25 polaariasiantuntijaa Helsingin kaupungintaloon maanantaina 29. toukokuuta. Suomi isännöi 29.5. - 8.6.2023 ensimmäistä kertaa kansainvälistä Etelämanner-sopimuksen osapuolikokousta.

kuva: Sanni Turunen FINNARP 2017

Paikka: Helsingin kaupungintalon tapahtumatori (Pohjoisesplanadi 11–13)

Aika: Maanantai 29.5.2023 klo 12–18

Suora lähetys: Helsinki-kanava

Muuta: Vapaa pääsy, kahvitarjoilu

Maapallon kylmimmät talvet, rajuimmat tuulet, tutkimattomimmat merenpohjat, salaperäisin kallioperä ja paksuimmat jäätiköt sijaitsevat Etelämantereella. Se on ainoa maanosa, jossa ei ole pysyvää asutusta, ja joka on rauhoitettu tieteelliselle tutkimukselle. Maailma koskemattomin luonnonympäristö tarjoaa ainutlaatuisen ikkunan maailman tilaan nyt ja menneisyydessä. Niin ei ole itsestään: kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen jäsenet sopivat keskenään kaikesta alueelle kohdistuvasta toiminnasta. Globaalit ympäristön-, ilmaston- ja geopoliittiset muutokset heijastuvat myös Antarktiksen luonnonympäristöön ja siellä tehtävään tutkimukseen.

Suuri kaksikielinen Etelämanner-yleisöseminaari kokoaa yli 25 polaariasiantuntijaa Helsingin kaupungintaloon maanantaina 29. toukokuuta. Paneelikeskusteluissa (englanniksi) käsitellään Etelämantereen toimintaympäristön ajankohtaisia kynnyskysymyksiä: miten Etelämantereen ympäristönsuojelu voidaan turvata maailmanpolitiikan jännitteiden keskellä? Kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa Etelämantereeseen ja siellä tehtävään tutkimukseen? Millaiset toimet ovat kriittisimpiä herkkien polaariekosysteemien säilyttämiseksi?

Suomalaiset Etelämanner-tutkijat ja retkikunta-ammattilaiset kertovat työstään seminaarin tutkimusosiossa (suomeksi). Kulkeutuuko metsäpalojen noki Etelämantereelle saakka? Pärjäisivätkö Itämeren laivat Eteläisellä jäämerellä? Millaisia valmisteluja kuukausien mittaista retkikuntaa varten tarvitaan? Mikä säätelee antarktisten meriekosysteemien tuottavuutta? Miksi Etelämanner irtosi Afrikan mantereesta 180 miljoonaa vuotta sitten? Voidaanko jäätiköiden tilaa seurata satelliitein? Miten maankuori käyttäytyy, kun jäätikkömassat muuttavat muotoaan sen päällä?

Ohjelma

15.00 Ulkoministeriön avaussanat

15.05 Suomen Etelämannertutkimus, Hanna Pikkarainen, Suomen Akatemia

15.15 Sinne ja takaisin – Etelämanner-tutkimusretkikunnan järjestäminen ja toteutus, Mika Kalakoski, Finnarp/Ilmatieteen laitos

15.30 Lääkärinä Etelämantereella, Juho Vehviläinen, Finnarp/Ilmatieteen laitos

15.45 Merten ja tuhansien kilometrien päässä roihuavien metsäpalojen päästöt havaitaan kaukana – suomalaista pienhiukkastutkimusta Etelämantereella jo 25 vuotta, Aki Virkkula, Ilmatieteen laitos

16.00 Kahvitauko

16.30 Auttaako bakteeriruokavalio raudanpuutteeseen? – planktonlevien kasvun ja bakteerien raudanoton yhteydet Eteläisellä valtamerellä, Hermanni Kaartokallio, Suomen ympäristökeskus

16.45 Jäätä ja laivoja Etelämantereen vesillä, Jukka Tuhkuri, Aalto-yliopisto

17.00 Droonit mittasivat lumen ominaisuuksia Etelämantereella: pinnankarkeuden vaikutusta satelliittihavaintoihin tutkitaan, Leena Leppänen, Lapin yliopisto

17.15 Miten jäämassojen muutokset vaikuttavat maankuoreen – 30 vuotta suomalaista geodesian tutkimusta Etelämantereella, Jyri Näränen, Maanmittauslaitos

17.30 Etelämantereen jäätyneet tulivuoret – vulkaanisten jättipurkausten arvoituksia tutkimassa, Arto Luttinen, Helsingin yliopisto
 

Lisätietoja:

Seminaarin tutkimusosio: Sanni Turunen (sanni.turunen@helsinki.fi), Luomus/Helsingin yliopisto
Etelämanner-sopimuksen osapuolikokous: Veera Kankare (veera.kankare@gov.fi), Ulkoministeriö

 

UutisetTutkimusTiedeuutisetTiedoteGeologia ja paleontologia