Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan Lummehuoneen vetonaula, parananjättilumme (Victoria cruziana), on kasvattanut puolitoistametrisiä lehtiä, jotka kannattavat jopa 70 kilon painon.

Parananjättilumme kasvaa luonnossa Paraná- ja Uruguai-joessa Etelä-Amerikassa. Yksi yksilö kasvattaa luonnossa 40 - 50 lehteä. Lehdet ovat halkaisijaltaan jopa 180 cm:n levyisiä. Tiistaina 12.7. puutarhuri Merja Pulkkinen mittasi isoimpien lehtien läpimitaksi 150 cm. – Lumpeessa on tänä kesänä ollut 170-senttisiäkin lehtiä, Merja kertoo. Lehtien alapinta on täynnä teräviä piikkejä, joiden avulla kasvi puolustautuu kasvinsyöjänisäkkäitä vastaan.

– Jättilumpeen lehden sanotaan kannattavan jopa 70 kilon painon, ja päätimme testata pitääkö tieto paikkansa, Merja kertoo. Kevein puutarhureistamme, Yaiza Malin, pääsi koekaniiksi, ja hyvin tuntui lehti tyttöä kannattelevan. Olo lienee ollut kuin sadun Peukalo-Liisalla.

Jättilumme myös kukkii Kaisaniemessä, tosin vain öisin. Ensimmäisenä yönä kukka avautuu valkoisena, sulkeutuu päiväksi ja avautuu seuraavana iltana vaaleanpunaisena. Pölyttyneet kukat kuihtuvat ja hedelmät kypsyvät veden alla. Siemenet varisevat lummealtaan pohjalle. Luonnossa siemenet hautautuvat luonnossa pohjamutaan kuivakauden ajaksi, kunnes ne sadekaudella itävät vedenpinnan noustessa.

Parananjättilumme selvisi liki ainoana jatkosodan pommitusten kasvihuoneille aiheuttamista vaurioista. Lähistölle osuneet pommit särkivät tuolloin kaikki kasvihuoneiden lasituksen, ja kasvit kuolivat. Kylmävesialtaassa säilytetyt jättilumpeen siemenet löytyivät itämiskykyisinä jään alta. Näiden kasvien jälkeläisiä ovat nykyisetkin puutarhan jättilumpeet.

Parananjättilumpeen lehdellä voi istua Peukalo-Liisan tyyliin. Kuva: Eija-Leena Laiho / LTKM

Kasvitieteellinen puutarhaYleistä