Luomuksessa digitoitu miljoona hyönteistä

Luonnontieteellisessä keskusmuseossa Luomuksessa on saavutettu miljoonan digitoidun hyönteisnäytteen virstanpylväs. Digitoinnin avulla luonnon monimuotoisuuden tutkimus, suojelu ja vaaliminen osana maankäytön suunnittelua voidaan perustaa merkittävästi laajempaan tietomäärään.

Poro vai metsäpeura? Korkeasaaren peurahirvaan alalajin selvittäminen ei ollut yksinkertaista

Poro ja metsäpeura ovat perimältään lähellä toisiaan, mutta Helsingin yliopiston Biotekniikan instituutin ja Luonnontieteellisen keskusmuseon LUOMUKSEN yhteistyön avulla nuori peurayksilö saatiin määritettyä metsäpeuraksi.

Suomalaisilta hyönteistutkijoilta jättipanos luonnonlukutaitoon

Sata hyönteis- ja hämähäkkitutkijaa julkistavat tänään DNA-pohjaisen määritysoppaan Suomen niveljalkaisista. Tämä on koko maailmassa ainutlaatuinen tiedonsiirto eri lajien erikoistuntijoilta muulle tieteelle ja koko yhteiskunnalle. Aloite luo pohjan uudelle luonnonlukutaidolle: tulevaisuudessa voi...

Euroopan kukkakärpästiedot suomalaisten johdolla osaksi EU:n tulevaa pölyttäjäseurantaa

Kukkakärpäset ovat maailmanlaajuisesti erittäin merkittävä pölyttäjäryhmä. Kaikkien Euroopassa esiintyvien kukkakärpäslajien tärkeimmät lajitiedot saadaan kolmen vuoden sisällä yhdelle sivustolle.

Oletko nähnyt kaupunkilepakoita pääkaupunkiseudulla, Tampereella tai Turussa? Osallistu tutkimukseen!

Auta tutkijoita selvittämään, kuinka mieluisia suomalaiset kaupunkiympäristöt ovat lepakoille. Voidaanko lepakoiden todeta jopa olevan sopeutuneita kaupunkielämään, vai onko siitä niille jotain haittaa? Osallistu kansalaistutkimukseen!

Anna lintutunnistustaitosi tieteen käyttöön!

Uusi kansalaistiedehanke opettaa tietokoneelle lintuharrastajien osaamisen lintujen äänten tunnistuksessa. Kerttu-sovelluksessa lintuharrastajat tuottavat opetusaineistoa koneoppimista varten ja voivat samalla kehittää omia tunnistustaitojaan sekä perehtyä äänten tarkastelun menetelmiin.

”Cradle of Mankind” – auta tutkijoita fossiilinäytteiden tietojen digitoinnissa

”Cradle of Mankind” on projekti arvokkaiden fossiilinäytteiden tietojen digitoimiseksi. 

Te­hostetuista vesil­in­tu­lasken­noista haetaan apua taan­tuville sorsala­jeille

Vuosittain toteutettavat vesilintulaskennat tuottavat tietoa Suomen sorsakantojen tilasta. Tehostetuilla vesilintulaskennoilla etsitään nyt selitystä sorsamäärien vähentymiselle.

Mo­ni­puo­li­set elin­kei­not aut­toi­vat sin­nik­käi­tä le­vän­luh­ta­lai­sia il­mas­to­ka­ta­stro­fin yli

Luomuksen johtama monitieteellinen tutkimusryhmä ajoitti kymmenien rautakaudella eläneiden levänluhtalaisten vainajien luut ja tutki näistä hiilen ja typen isotooppisuhteita. Näiden pohjalta on luotu kuva maasta, merestä ja makean veden vesistöistä saatavan ravinnon määristä sekä elinkeinoista...

Soi­den kui­va­tus se­lit­tää suo­lin­tu­jen vä­he­ne­mis­tä, kur­kien kan­nan kas­vul­la ei ole vai­ku­tus­ta

Kurkien pesimäkanta on runsastunut voimakkaasti 1980-luvulta. Samanaikaisesti monet soiden lintulajit ovat vähentyneet. Tuoreen tutkimuksen mukaan kurjen runsastuminen ja muiden suolintulajien väheneminen eivät liity toisiinsa.