Villamammuttien sukupuutto - sopeutumien, muuttuvan ympäristön ja sattumusten summa?

Villamammuttien lopullisen sukupuuton syistä on saatu uutta tietoa. Tuore isotooppimenetelmin tehty kansainvälinen tutkimus sulkee pois ilmastonkehityksen vaikutuksesta tapahtuneet muutokset mammuttien ravinnon saatavuudessa ja laadussa, ja viittaa sukupuuton syiden löytyvän äkillisistä...

Ensimmäiset suorat todisteet eteläisen Afrikan jurakautisten laakiobasalttien pluumilähteestä

Suomalais-mosambikilainen tutkimusryhmä esittää löytäneensä avaintodisteen Afrikan muinaisen magmapurkauksen tapauksessa. Uudessa tutkimusartikkelissaan ryhmä kertoo löytäneensä primitiivisiä laavoja, jotka saattavat olla ensimmäinen suora todiste pluumiteorian puolesta.

Kansainvälinen tutkimus auttoi lopettamaan peltosirkun metsästyksen Ranskassa

Suomessa äärimmäisen uhanalainen peltosirkku on ollut Ranskassa perinteinen kulinaristinen herkku. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet sen laitonta, mutta silti jatkunutta metsästystä pitkään, ja vuonna 2016 Euroopan komissio määräsi Ranskan lopettamaan metsästämisen harjoittamisen ja vei...

Luomueläintilat hyödyttävät maatalousympäristössä pesiviä lintuja

Euroopan unionin maatalouden ympäristötuilla pyritään parantamaan luonnon monimuotoisuutta maatalousympäristössä. Tuore suomalaistutkimus osoittaa, että ympäristötuista vain luomueläintilojen läheisyys kasvatti lintumääriä.

Suomalaistutkijat löysivät uuden perhosheimon

Kazakstanista on havaittu kaksi tieteelle uutta perhoslajia, jotka kuuluvat aiemmin tuntemattomaan sukuun ja heimoon. Uuden perhosheimon löytäminen on poikkeuksellista.

Kul­ta­pis­tiäi­set uha­na­lais­tu­vat isän­tä­la­je­jaan no­peam­min

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että muiden hyönteisten loisina elävät kultapistiäiset ovat vähentyneet merkittävästi Suomessa 1960-luvun jälkeen. Tutkimuksessa myös löydettiin tieteelle aiemmin tuntematon laji, jolle annettiin nimeksi pohjankultiainen.

Eurooppalaisten vesilintujen vuosittaiset talvehtimisalueet riippuvat talven ankaruudesta

Uusi tutkimus osoittaa, että vesilintujen talvialueet siirtyvät leutoina talvina kohti koillista, kun taas kylmäpurkaukset työntävät lintuja lounaaseen. Telkkä ja muut sukeltajasorsat ovat siirtyneet noin viisi kilometriä vuodessa – mikä on kolme kertaa suomalaisia maalintuja nopeammin.

Le­pa­kot voi­vat tor­jua tu­ho­hyön­teis­ten ai­heut­ta­mia va­hin­ko­ja

Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijat kartoittivat useimpien Suomen lepakoiden ruokavalion uudessa tutkimuksessaan. Lepakoiden ruokavalio sisälsi huomattavan määrän erilaisia selkärangattomia, mukaan lukien maassa liikkuvia kovakuoriaisia, sääskiä, hyttysiä ja ison määrän perhosia. Kaiken...

Suo­je­lua­lu­eet aut­ta­vat lin­nus­toa so­peu­tu­maan il­mas­ton­muu­tok­seen

Lämpenevä ilmasto työntää eliölajeja kohti napa-alueita ja vuorten huippuja. Tuore lintukantojen muutoksia selvittänyt suomalaistutkimus paljastaa, että luonnonsuojelualueet hidastavat lajien vetäytymistä kohti pohjoista.  

Ajanlaskun ajan rajuin aurinkomyrsky paikannettiin Lapin puista

Jos vastaava tapahtuisi nyt, se johtaisi dramaattisiin seurauksiin, kuten nykyaikaisten navigaatio- ja viestintäsatelliittien vaurioihin ja astronauttien kuolemiin avaruudessa. Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Oulun yliopiston yhteistutkimuksessa selvisi, että aurinkomyrsky möyrysi...