| Helsingin yliopisto | Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS | Suomen ympäristökeskus |

Vuosikymmen puutteellisesti tunnettujen metsälajien tutkimusta on tuottanut yli 1600 Suomelle uutta lajia, joista lähes 350 on tieteelle aiemmin tuntemattomia. Lajien tunteminen on perusedellytys metsien suojelulle ja ekologisesti kestävälle käytölle ja hoidolle.

Suomalaista lajistontutkimusta on ensimmäistä kertaa kattavasti arvioitu arvostetussa kansainvälisessä julkaisussa. Biodiversity and Conservation -lehdessä julkaistun arvion mukaan ympäristöministeriön rahoittama Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma (PUTTE) on monilta osin saavuttanut tavoitteensa. Uusien lajilöytöjen lisäksi ohjelma on mahdollistanut 3000–4000 uuden lajin huomioimisen tuoreimmassa uhanalaisuusarvioinnissa.

Vuodesta 2003 lähtien PUTTE-ohjelmassa on rahoitettu 59 tutkimushanketta yhteensä 6,5 miljoonalla eurolla. Hankkeissa on keskitytty heikoimmin tunnettuihin lajiryhmiin: selkärangattomiin eläimiin, sieniin ja jäkäliin. Tällä hetkellä käynnissä on kuusi PUTTE-hanketta.

Uusia osaajia ja luontotietoa harrastajille

Hieman yli puolet PUTTE-hankkeista on keskittynyt tieteelliseen tutkimukseen. Lisäksi hankkeissa on kehitetty tutkimusmenetelmiä ja tuotettu määritysoppaita. Hankkeiden tuloksia on julkaistu yli 160 tieteellisessä julkaisussa, 70 yleistajuisessa artikkelissa tai kirjassa sekä kymmenissä lajiluetteloissa, jotka ovat tärkeitä metsien käytön suunnittelun työvälineitä. PUTTE-hankkeissa on samalla koulutettu uusia alan osaajia, joista osa on noussut kansainvälisesti arvostetuiksi tutkijoiksi. Hankkeissa on toistaiseksi suoritettu yhteensä 19 maisterintutkintoa ja kirjoitettu kuusi väitöskirjaa.

Laadukkaat määrityskirjat ovat PUTTE-ohjelman näkyvin tuotos ja tärkeä tiedonvälityksen kanava. Määrityskirjoja on valmistunut yhdeksän, joista Suomen jäkäläopas voitti Tieto-Finlandia -palkinnon vuonna 2011. Neljätoista uutta määritysopasta on tekeillä, aiheinaan muun muassa verkkosiipiset, maanilviäiset ja rupijäkälät.

- Määrityskirjat tuottavat uutta tietoa harrastuneisuuden lisääntymisen myötä. Esimerkiksi kaksi vuotta Suomen luteet -kirjan julkaisun jälkeen Suomen tunnettujen ludelajien määrä oli kasvanut kymmenellä uudella lajilla, kertoo yksikönjohtaja Aino Juslén Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin yliopistoa.

PUTTE-ohjelman rahoitus on turvattava

PUTTE-ohjelman tuloksia hyödynnetään muun muassa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn toimenpiteiden suuntaamisessa. METSO-ohjelmassa turvataan uhanalaiselle lajistolle tärkeitä metsäelinympäristöjä ja luodaan edellytyksiä lajien säilymiselle talousmetsissä. Metsälajien ja niiden elinympäristövaatimusten tunteminen on perusedellytys METSO-ohjelman toteuttamiselle.

- Lajistontuntemus luo myös pohjan arvioida Suomen onnistumista kansainvälisessä tavoitteessa pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2020 mennessä. Suomessa PUTTE-ohjelma on ainoa tämän suuruusluokan rahoituskanava lajistontutkimukselle, muistuttaa projektipäällikkö Saija Sirkiä Suomen ympäristökeskuksesta.

Lisätietoja:

PUTTE-ohjelman koordinaatiosta vastaa Suomen ympäristökeskus. Luonnontieteellinen keskusmuseo (LUOMUS) vastaa lajistomme kansalliskokoelmasta yhdessä muiden luonnontieteellisten museoiden kanssa. Luomuksen tutkimusryhmät ovat toteuttaneet useita PUTTE-hankkeita.

Yksikönjohtaja Aino Juslén, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
etunimi.sukunimi@helsinki.fi, puh. 050 3109 703.

Projektipäällikkö Saija Sirkiä, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 040 6722 751.

Tutkija kirjaa maastossa havaintoa lattakäävästä (Ganoderma applanatum) Kuva: Panu Halme

 

Rubiinikultiaisen (Chrysis viridula) on voi nähdä keskikesällä savipohjaisilla metsänreunamilla ja pientareilla etsimässä törmäampiaisten pesiä, joissa kultiaisen toukat elävät loisina. Juho Paukkunen tekee väitöskirjaansa kultapistiäisistä Luomuksen PUTTE-hankkeessa. Kuva: Juho Paukkunen

 

Sarjakuvapiirtäjä Seppo Leinosen piirtämän PUTTE-hahmon mallina on ollut viirukangaslude (Geocoris ater) Kuva: Seppo Leinonen

 

 

Kasvitieteellinen puutarhaLuonnontieteellinen museoTiedeuutiset