Tammikuun 10. päivänä pitkä plusasteinen jakso loppui ja lämpötila sukelsi pakkaselle. Ensi lumen satoi 11.1. Lunta on ollut niukasti ja pakkasta reippaasti: on ollut koreita, korkeapaineisia talvipäiviä ja hyisiä kuutamoöitä.

On talvisen iltapäivän alku. Taivas on vaaleansininen ja pilvetön, aurinko paistaa matalalta kartanorakennuksen takaa (mutta tänään päivän pituus on jo 7 tuntia 15 minuuttia). Pakkasta on 13 astetta, aivan riittävästi turruttamaan sormet lyhyiden kirjoitus- ja valokuvaushetkien aikana. Viime yön alin lämpötila oli alle -17 °C. Höytyväistä pakkaslunta on 7 senttimetriä. Lumikiteet kimaltavat auringonpaisteessa. On melkein tyyntä, ja lumihippusia on myös puiden kuuraisilla oksilla.  

Mustarastaat oleilevat ruokintapaikkojen läheisyydessä. Kartanopuiston vaahteran latva on keltaisenaan auringossa loistavia keltasirkkuja, ja kasvimaantieteellisessä puutarhassa laulaa urheasti talitiainen tit-tit-tit-tit-tit. Kanahaukka on löytänyt kartanopoppelista uuden istumaoksan. Olikohan puutarhasta viikolla löytynyt rusakon raato sen vai ketun saalis? Puutarhassa loikkii vielä kaksi rusakkoa, sanoo Seppo. Kartanoalue ja puistokin pitkälti ovat kanin jälkiä kirjavinaan, jälkiä on todella vieri vieressä. Istutukset on suojattu kaninpitävin verkoin, ja kanit ovat nälkäänsä kaivaneet ruohoa kevyen pakkaslumen alta.

Lammet ovat jäässä, ison lammen jää on kantanut kävelijänkin, mutta puron vesi virtailee vielä solisten lumisten kivien ja jäiden välissä.

Koivut, lepät ja pähkinäpensaat ovat täynnä norkkoja; näsiän kukinta on katkennut pakkasiin.

Kasvimaantieteellisessä puutarhassa, elävässä laboratoriossamme, on kaunista, valkoista, talvista – aurinkoista, höytyväistä ja kimaltelevaa, ja niukan lumen aikaan on helppo liikkua kaikkialla puutarhassa. Mielessä on kuitenkin huoli erityisesti siitä, miten mereisen, syvälumisen ja roudattoman Japanin kasvit selviytyvät tästä talvesta. Runsaslumiset viime talvet ovat olleet niille suotuisat, mutta nyt täytyy vain odottaa, miten talvi etenee ja mitä kevät paljastaa.  Kiinan kasveista ainakin osa on peräisin alueelta, missä roudan syvyys on talvella yli metrin, ja Kanadankin kasveille routa ja pakkanen lienevät tuttuja.