Mesimäki Marja & Nieminen Hanna sekä Lehvävirta Susanna (2015).
Uudenlaisen vihreän infrastruktuurin toteutumisen reunaehdot rakentamisen prosesseissa - tapauksena viherkatot. Yhdyskuntasuunnittelu 2015:3. Yhdyskuntasuunnittelun seura.

Kuoppamäki Kirsi, Hagner Marleena, Lehvävirta Susanna & Setälä Heikki (2016). Biochar amendment in the green roof substrate affects runoff quality and quantity. Ecological Engineering 88, 1 - 9.

Gabrych Malgorzata, Kotze Johan & Lehvävirta Susanna (2016):

Substrate depth and roof age strongly affect plant abundances on sedum-moss and meadow green roofs in Helsinki, Finland.

Ecological Engineering 86, 95 - 104.

Ylen aamu-tv vieraili Luomuksessa ihmettelemässä tulevaisuuden bussipysäkkiä, jonka katolla rehottavat sammalet. Viides ulottuvuus -tutkimusohjelman johtaja Susanna Lehvävirta kertoo viherkatoista aamu-tv:n lähetyksessä.

Aamu-tv:n lähetys

'Sammalkatto torjuu katujen tulvia'

Järjestämme yhteistyössä Viherympäristöliiton kanssa

viherkattoseminaarin

KESKIVIIKKONA 18.11. KLO 9 - 13

ViherTek-messujen yhteydessä

Messukeskus, Kokoustamo, tila 207

Kuva: Sami Hallikainen, Hollolan Rakennusbetoni ja -Elementti Oy

Gerald Krebs, Kirsi Kuoppamäki, Teemu Kokkonen & Harri Koivusalo:
SIMULATION OF GREEN ROOF TEST BED RUNOFF
Hydrological Processes

Viherkattojen vedenpidätyskyky riippuu monista tekijöistä, kuten paikallisesta ilmastosta. Niinpä veden pidättymisen mittaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan arvioida viherkattojen toimintaa kulloisissakin olosuhteissa. Yksi arviointikeino on myös hydrologisella mallilla tehtävä simulointi ennen kuin viherkattoja ryhdytään laajamittaisemmin toteuttamaan. Tutkimme miten hyvin hulevesien hallintamalliin (Stormwater Management Model, SWMM) hiljattain kehitetty ohjelma pystyy toistamaan koeviherkatoilta syntyvän valunnan Pohjolan sääolosuhteissa. Koeviherkatot rakennettiin Viides ulottuvuus –tutkimusohjelman puitteissa vuonna 2013 Lahteen.

Water retention of green roofs depends on many factors (e.g. local climate), and measurements remain crucial in evaluating their performance. The simulation of green roof retention by a hydrological model is one option to evaluate their potential benefits before implementation. We evaluated the ability of the recently introduced LID green roof module of the stormwater management model (SWMM) to replicate runoff from monitored green roof test beds under Nordic climate conditions. The test beds had been established in the Fifth Dimension research programme in 2013 in the City of Lahti. A parameter sensitivity analysis was conducted to identify calibration parameters.

Inventoinnit koeviherkatoilla jatkuvat jo neljättä kesää!

Pitkäaikainen ja järjestelmällinen seuranta tuottaa tietoa viherkattokasvillisuuden menestymisestä Suomen oloissa. Kosteasta kesästä on ollut iloa viherkatoille: ne kukoistavat upeasti ja tuottavat iloa kaupunkilaisille. Kuvissa ahkerat inventoijat Malgorzata Gabrych ja Taina Suonio työn touhussa.

Vantaan asuntomessuille rakentuu ”Tiikerinsilmä”, urbaani villa, jossa luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon niin pihalla kuin katolla. Pienelle tontille saadaan näin mahtumaan yhteensä 52 neliötä niittyketoa, joka mm. houkuttelee perhosia, on helppohoitoinen ja kaunis elementti tiiviisti rakennetulla alueella. Tontille sijoitetaan myös luonnonmukainen hulevesipainanne.

Bozorg Chenani Sanaz, Lehvävirta Susanna & Häkkinen Tarja (2015): Life cycle assessment of layers of green roofs. Journal of Cleaner Production 90, 153 - 162.