HENVI research programs on Urban Ecosystem Services, Forest - Climate Interactions and Multidisciplinary research on Baltic Sea (2011-2014) present final results and findings based on interdisciplinary collaboration!

Rooftop vegetables and urban contamination: Trace elements and polycyclic aromatic hydrocarbons in crops from Helsinki rooftops (Valeria Gelman/ MURE-maisteriohjelma)

Talkoilua Meilahdessa kesällä 2014

The world’s first green roof book for children: "There’s A Sponge Growing On The Roof".

by Roger Grothe (a member of our research program in USA)

Miksi viherkattorakentamista pitäisi ohjata kestävään suuntaan?
Mitä se tarkoittaa ja miten se voisi toteutua käytännössä?

Näihin kysymyksiin paneudutaan viherkattoseminaarissa tiistaina 19.8.2014 klo 12-16.
Seminaariohjelma

TERVETULOA!

Viheraluerakentajat ry:n toiminnanjohtaja ja Viherympäristö-lehden päätoimittaja Seppo Närhi kirjoittaa Suomen asuntomessujen blosgissa (http://www.asuntomessut.fi/blog/viherpintaa-syvemmalta/hallittu-hoitamat...):

"Viimeisillä opintomatkoilla Berliinissä ja Lontoossa vahvistui näkemys siitä, että yhä enemmän puistoja ja muita viheralueita hoidetaan monimuotoisuutta edistäen. Monimuotoisuutta näkee jopa kaupunkikeskustoissa esimerkiksi katualueilla – katupuiden alla saattaa kasvaa niittykasveja."

Meilahden liikuntakeskuksen katolla testataan ultraohuiden sammalkatteiden perustamisvaihtoehtojen ja alustojen toimintaa sekä sammallajiston sopeutumista ja sukkessiota. Koealaa on käytössä 5000m^2, josta tänä vuonna perustetaan 3500m².

"Viherkatot voisivat tarjota monille helsinkiläisille viihtyisän luonnonympäristön urbaanin miljöön keskellä".

Juttu Kirkko ja kaupunki -lehdessä.

"Oulussa sijaitsevan Ruskon jätekeskuksen lajitteluareenan 3600m² kattoalaa peittää maksaruohomatto ja 20 tutkimuskoealuetta erilaisine kasveine. Vuonna 2012 valmistunut viherkatto on Suomen suurin ja sijainniltaan pohjoisimpia. Oulun Jätehuolto pidättää viherkaton avulla kiinteistön hulevesiä ja haluaa esimerkillään toimia suunnannäyttäjänä vastaaville teollisuus- ja liikekiinteistöille. Koealueilla Helsingin yliopisto puolestaan tutkii, mitkä kasvit sietävät arktisia oloja".

Maksaruohokaton vedenpidätys voi olla jopa heikompi kuin pelkän kasvualustan. Maksaruohoista, heinistä ja ruohoista (ns. kukkaset) parhaiten toimivat reilun kokoiset heinät ja ruohot, joilla on iso juuristo.
Nagase & Dunnett 2012.