Suuri joukko vapaaehtoisia linnuista, lepakoista, sammakoista ja matelijoista innostuneita harrastajia tuottaa ensiarvoisen tärkeää tietoa luonnon seurannan ja tutkimuksen tarpeisiin.

Tuore kansainvälinen tutkimus osoittaa ensi kerran, että ilmastonmuutos on keskeinen lintukantojen kokoon vaikuttava tekijä sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa.

Taannoisen medianäkyvyyden seurauksena monet kansalaiset ja organisaatiot ilmaisivat huolensa Luomuksen yleisötoiminnan jatkuvuudesta ja kertoivat haluavansa auttaa.

Tuoreesta väitöstutkimuksesta selviää, että lämpiminä keväinä varpuslinnut pesivät aiemmin ja leutoina talvina suurempi osuus vesilinnuista talvehtii Suomessa.

Vanhojen metsien vähetessä hiirihaukka uhkaa jäädä toiseksi metsäpetolintujen välisessä kilpailussa elintilasta ja ravinnosta.

Yliopistolla ihmetellään keväällä elämää ja kaikkialla seurataan kevättä. Lue lisää ja osallistu!

Suomessa rengastettu kalatiira on havaittu helmikuussa 2016 Buenos Airesissa Argentiinassa – yli 13 000 kilometrin päässä synnyinseudultaan. Kyseessä on ensimmäinen Argentiinasta löydetty Suomessa rengastettu lintu.

Talvilomalla Luonnontieteellisessä museossa tunnustellaan turkkeja ja kokeillaan kynsiä, pidetään dinokoulua ja eläydytään mammuttien maailmaan. Mitä kaikkea eläimistä voi oppia piirtämällä – tervetuloa testaamaan! Huomaathan, että osa tapahtumista vaatii ennakkoilmoittautumisen.

Suomalaisten lintulajien pesimäkannat siirtyvät ilmastonmuutoksen ajamina kohti pohjoista. Erilaiset lajiryhmät eivät kuitenkaan siirry yhtä nopeasti, osoittaa uusi tutkimus.

Käsitys maapallon muovautumisesta liittyy tiiviisti tuliperäisten kivien kehitykseen, jota Luomuksen ja Geologian tutkimuskeskuksen tutkijat ovat nyt tarkentaneet. Tuoreet julkaisut täsmentävät Suomen vanhimpien tulivuoriperäisten vyöhykkeiden ikäjakaumaa.