Suomen lajiston uhanalaistuminen jatkuu. Tämä käy ilmi uhanalaisuusindeksistä (Red List Index), joka on nyt laskettu ensimmäistä kertaa Suomessa. Uhanalaistuminen on voimakkainta linnuilla. Eräillä eliöryhmillä tilanne on kuitenkin onneksi parantunut. Tulokset julkaistaan Conservation Biology -lehdessä, joka on yksi luonnonsuojelubiologian alan kansainvälisesti arvostetuimmista julkaisusarjoista.

Uhanalaisuusindeksi antaa luotettavaa tietoa yksinkertaistetussa muodossa: sen laskemisessa huomioidaan ainoastaan sellaiset muutokset, jotka ovat seurausta lajien tilanteen aidosta muutoksesta eivätkä esimerkiksi arviointikriteerien muuttumisesta tai tiedon tason paranemisesta.

Nyt laskettu uhanalaisuusindeksi perustuu kymmenen erilaisen eliöryhmän ja noin 7 900 lajin uhanalaisuuden muutoksiin. Eliöryhmien välillä on selviä eroja. Uhanalaistuminen jatkuu voimakkaimpana linnuilla. Myös nisäkkäiden, putkilokasvien, sammalien ja jäkälien uhanalaistuminen on kiihtynyt. Toisaalta kovakuoriaisten, luteiden, sudenkorentojen ja kääpien tilanne on parantunut. Myös matelijoiden ja sammakkoeläinten indeksi on noussut rantakäärmeen kannan elpymisen myötä.

- Tutkimus on kansainvälisesti uraauurtava, sillä uhanalaisuusindeksi on laskettu ensimmäistä kertaa näin monesta eri eliöryhmästä. Samalla arvioimme indeksin sovellettavuutta kansalliselle tasolle. Tutkimus osoittaa myös lajiston tuntemuksen korkeaa tasoa Suomessa, taustoittaa Aino Juslén, Luonnontieteellisen keskusmuseon eläintieteen yksikön johtaja.

Kansainvälisenä tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. Myös Suomi on sitoutunut tuohon tavoitteeseen. Uhanalaisuusindeksin avulla tullaan arvioimaan tavoitteen saavuttamista sekä maailmanlaajuisesti että kansallisilla tasoilla.

- Kun seuraava Suomen lajien uhanalaisuusarviointi tehdään vuonna 2020, tullaan laskemaan myös uhanalaisuusindeksi. Jos se on onnistuttu kääntämään nousuun, voimme kertoa omalta osaltamme onnistuneemme tavoitteessa, kertoo projektipäällikkö Esko Hyvärinen Metsähallituksesta.

- Tavoitetta ei kuitenkaan tulla saavuttamaan huolehtimalla lajiston hyvinvoinnista pelkästään suojelualueilla vaan luonnon monimuotoisuuden säilymiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota kaikessa maan, vesien ja luonnonvarojen käytössä, Hyvärinen jatkaa.
Mikä uhanalaisuusindeksi:

• Uhanalaisuusindeksin on kehittänyt arvostettu joukko kansainvälisiä tutkijoita ja se on erityisen arvokas yksinkertaistetun informatiivisuutensa vuoksi.
• Indeksin arvon muutos kertoo tiivistetysti, onko lajiston tilanne kokonaisuutena kehittymässä parempaan vai huonompaan suuntaan. Indeksi perustuu lajien uhanalaisuuden muutoksiin.
• Indeksin laskemisessa huomioidaan ainoastaan sellaiset muutokset, jotka ovat seurausta lajien tilanteen aidosta paranemisesta tai heikentymisestä. Suuri osa uhanalaisuusluokitusten muutoksista aiheutuu esimerkiksi arviointikriteerien kehittämisestä tai lajien esiintymisestä käytettävissä olevan tiedon lisääntymisestä, mikä vaikeuttaa todellisen kehityksen hahmottamista uhanalaisuusarviointien välillä. Uhanalaisuusindeksistä tällaisten muutosten vaikutus on poistettu.

Lisätietoja:
Aino Juslén, puh. 050-310 9703, sposti: etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Esko Hyvärinen, puh. 0400-208 591, sposti: etunimi.sukunimi@metsa.fi

Alkuperäinen artikkeli Conservation biology -lehdessä
LUOMUS

Uhanalaisuusindeksi (KAIKKI LAJIT) ja lajiryhmittäiset indeksit. Nouseva suunta osoittaa tilanteen paranevan ja laskeva uhanalaistumisen edelleen kiihtyvän. Kuva Hannu Sipinen, piirrokset Terhi Ryttäri.

Mustakurkku-uikku on esimerkki kosteikkojen taantuneista lintulajeista. Laji arvioitiin vielä reilut kymmenen vuotta sitten elinvoimaiseksi Suomessa, mutta 2010 sen uhanalaisuusluokka oli Vaarantunut. Kuva: Aleksi Lehikoinen

Kasvitieteellinen puutarhaLuonnontieteellinen museoTiedeuutiset