Laura Hiisivuori

Suomessa talvehtivien vesilintujen määrä on lisääntynyt 1980-luvulta lähtien paljon nopeammin kuin pesimäkannanmuutosten perusteella voisi olettaa. Esimerkiksi tukkasotkan, telkän ja kala- ja harmaalokin talvikannat ovat runsastuneet monikymmenkertaisesti suhteessa maassamme pesivän kannan kokoon. Tuore tutkimus osoittaa tämän johtuvan todennäköisesti ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta ankarien jäätalvien vähenemisestä. Avovedestä riippuvaiset vesilinnut pystyvät talvehtimaan yhä lähempänä pohjoisia pesimäalueitaan.

Valtaosa Suomen pesimälinnuista muuttaa etelään talvea pakoon. Noin neljännes lajeista muuttaa kuitenkin vain osittain, jolloin osa kannasta talvehtii Suomessa. Vesilinnuista yhä isompi osa jää talvehtimaan, kun taas maalintujen talvikantojen ja kesäaikaisten pesimäkantojen suhde on pysynyt samana.

Monien maalintujen, kuten mustarastaiden, sinitiaisten ja naakkojen, talvikannat ovat runsastuneet voimakkaasti. Lajien pesimäkannat ovat kuitenkin kasvaneet samassa suhteessa, joten talvehtivan kannan osuus ei ole muuttunut.

Maa- ja vesilintujen talvehtijamäärät riippuvat pitkälti ravinnon saatavuudesta.

– Monien osittaismuuttajien jääminen Suomeen on kiinni kuusen, koivun ja pihlajan siemensadosta eivätkä satomäärät ole juuri muuttuneet viime vuosikymmeninä, kertoo tutkija Kalle Meller Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta.

Hyvinä siemenvuosina Suomessa talvehtii runsaasti muun muassa räkättirastaita, pikkukäpylintuja ja urpiaisia, kun taas siementen katovuosina talvehtijamäärät ovat vähäisiä.

Jääpeitteen muodostuminen estää vesilintujen ravinnonhankinnan ja kaikkien ruokailualueiden jäädyttyä on talvehtiminen Suomessa mahdotonta. Toisaalta siemeniä syövillä ja ruokintapaikkojen tarjontaa hyödyntävillä lajeilla lämpötila ei juuri vaikuta ravinnon saatavuuteen ja sitä kautta talvehtimismahdollisuuksiin.

Ilmastonmuutos lisää Suomen vastuuta talvehtivista vesilinnuista

Vaikka lämpenevä ilmasto saattaa vaikuttaa maalintujen talvehtimismahdollisuuksiin esimerkiksi pienentämällä puiden siemensatoa tai lumipeitteen paksuutta, ovat nämä vaikutukset vaikeammin nähtävissä ja ennustettavissa kuin ilmastonmuutoksen selkeä suora vaikutus talvehtiviin vesilintuihin.

– Lämmenneiden talvien takia Suomella on yhä suurempi vastuu talvehtivien vesilintujen suojelusta. Tämä tulisi ottaa huomioon muun muassa suojelualueiden suunnittelussa ja metsästyssäädöksissä, muistuttaa Meller.

Suomessa talvensa viettävien vesilintujen tärkeimmät esiintymisalueet selvitetään ja kokonaismäärää pyritään arvioimaan ensimmäistä kertaa nyt tammikuussa 2016.

Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin 27 osittaismuuttajan talvi- ja pesimäkantoja Suomessa vuosina 1987–2011 perustuen Luomuksen koordinoimiin ja vapaaehtoisten lintuharrastajien tekemiin laskentoihin. Tulokset julkaistiin arvostetun Journal of Animal Ecology -sarjan verkkosivuilla, ja tutkimus tehtiin yhteistyössä Luomuksen, Jyväskylän yliopiston ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

• Alkuperäisartikkeli: Inter-annual variation and long-term trends in proportions of resident individuals in partially migratory birds
• Vesilintujen talvilaskennat – osallistu kartoitukseen!

Lisätietoja:

Tutkija Kalle Meller
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto
kalle.meller@helsinki.fi, 0504304496

Akatemiatutkija Aleksi Lehikoinen
Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS
Helsingin yliopisto

aleksi.lehikoinen@helsinki.fi, 0451375732

 

UutisetSeurannatTiedote