Aleksi Lehikoinen ja comms Viikki

Tuore tutkimus paljastaa, että lintujen kevätmuutto on aikaistunut huomattavasti ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Euroopassa ja Kanadassa. Keskimääräinen lintu on aikaistanut kevätmuuttoaan noin viikon viidessä vuosikymmenessä, ja samalla muuttokauden kesto on pidentynyt.

Voimakkaimmin kevätmuutto on aikaistunut muuton alkuvaiheessa etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa talvehtivilla lähimuuttajilla. Näillä lajeilla, kuten kiuru, töyhtöhyyppä tai sepelkyyhky, muuton aloitus on aikaistunut 1,5–2 vuorokautta vuosikymmenessä. Tropiikissa talvehtivilla kaukomuuttajilla, kuten haarapääsky tai satakieli, muuton aloitus on aikaistunut 0,6–1,2 vuorokautta vuosikymmenessä.

Muuton puolivälin muutosten perusteella keskimääräisen linnun kevätmuuton ajoitus on aikaistunut hieman yli viikon 1950-luvun lopulta, kertoo Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Luomuksesta, joka on osa Helsingin Yliopistoa.

Osalla lajeista muutto on aikaistunut huomattavasti nopeammin. Esimerkiksi laulujoutsenen kevätmuuton puoliväli on aikaistunut Suomessa parilla viikolla 1980-luvulta lähtien.

Kevätmuutto ei kuitenkaan ole aikaistunut tasaisesti lajin muuttokauden sisällä. Viimeiset muuttajat, jotka ovat tyypillisesti nuoria ja kokemattomampia lintuja, ovat vain hieman aikaistaneet muuton ajoittumistaan. Ensimmäisillä muuttajilla on suurin paine päästä ensimmäisenä pesimäpaikoille, kun taas viimeiset muuttajat ovat usein pesimättömiä lintuja, joilla ei ole kiire saapua pohjoiseen. Tämä on johtanut koko muuttokauden keston pidentymiseen.

Havaitut muutokset olivat yhteydessä paikallisiin lämpötiloihin. Mitä lämpimämpi kevät oli, sitä aikaisemmin muutto käynnistyi ja sitä pidempi oli lajien muuttokausi. Alueelliset erot ilmaston lämpenemisessä selittivät myös eroja muuton aikaistumisessa.

Lintujen kevätmuutto on aikaistunut voimakkaammin Euroopassa kuin Kanadassa, koska Euroopan lämpötilat ovat nousseet nopeammin kuin Kanadassa, kertoo Andreas Lindén Yrkeshögskolan Noviasta.

Tutkimus perustuu 21 pohjoiseurooppalaisen ja kanadalaisen lintuaseman pitkäaikaisiin muuttolintuseurantoihin lähes 200 lajilla. Pisimmät aikasarjat alkavat 1950–60-lukujen taitteesta. Suomesta aineistoa oli Hangon ja Jurmon lintuasemilta, ja valtaosa aineistosta ovat keränneet vapaaehtoiset lintuharrastajat. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä arvostetussa Ecological Indicators julkaisusarjassa.

Hangon lintuaseman kevätmuuttoaikoja ja niissä tapahtuneita muutoksia voi tutkia helmikuussa avatun ”haahka” -muuttolintuselaimen avulla osoitteessa https://haahka.halias.fi/.

Lisätietoja:

Linkki alkuperäisartikkeliin:  
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1470160X19301013?dgcid=author

Linkki Helsingin Seudun Lintutieteellisen Yhdistyksen Tringa ry:n ylläpitämän Hangon lintuaseman verkkosivuille:
https://www.halias.fi/

Linkki Turun Lintutieteellisen Yhdistyksen ylläpitämän Jurmon lintuaseman verkkosivuille:
https://www.tly.fi/jurmon-lintuasema/

Aleksi Lehikoinen, akatemiatutkija, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto, 045 1375732, aleksi.lehikoinen@helsinki.fi

Andreas Lindén, varttunut tutkija, Yrkeshögskolan Novia, 050 3446399, andreas.linden@novia.fi

UutisetTutkimusRengaslöydötSeurannatTiedote