Tuoksu on tuttu parfyymeistä ja maku parhaimmillaan tuoreiden mansikoiden tai vastapaistetun mustikkapiirakan kanssa. Kaisaniemen kasvitieteellisen puutarhan palmusalissa kukkiva vanilja on kaikille tuttu maustekasvi, joka on kotoisin Väli-Amerikan runsassateisten sademetsien siimeksestä.

Kämmekkäkasvien heimoon kuuluva keltakukkainen vanilja kiipeilee palmusalin seinustalla muiden orkideojen joukossa. Nyt kukkiva laji, Vanilla planifolia, on kuuluisin jopa 110 tunnetusta vaniljalajista, sillä sitä viljellään laajasti tropiikin alueella. Kasvi kasvaa ensin ylöspäin valoa kohti, ja sen jälkeen kääntyy takaisin kohti maanpintaa. Alaspäin versovilla oksilla on runsaasti vihertäviä nuppuja ja muutama avonainen kukka.

Koska vaniljan kukka on auki vain yhden päivän, pölytyksen on tapahduttava nopeasti. Vaniljan pölyttäjinä toimivia Melipona-suvun mehiläisiä esiintyy vain kasvin kotiseuduilla, joten keinotekoisen pölytyksen kehittäminen on ollut tärkeää sadon saamiseksi muualla tropiikissa. Pölytys on suoritettava käsin 12 tunnin kuluttua kukan avautumisesta, minkä vuoksi vanilja onkin maailman kallein mauste heti sahramin jälkeen.

Pölytys voidaan tehdä lyijykynälläkin

Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen intendentti Maarten Christenhusz on keksinyt oman tavan vaniljan kukkien pölyttämiseen. Perinteisesti pölytys on tehty ohuella bambutikulla, mutta Christenhusz on valinnut työvälineekseen teroitetun lyijykynän. Kynän kärjellä hän siirtää avonaisen kukan heteistä siitepölyä toisen kukan luotteihin ja päinvastoin. Muutaman viikon kuluttua nähdään, onko pölytys onnistunut, sillä hedelmä voi muodostua vain onnistuneen pölytyksen tuloksena.

Vaniljan käsinpölytyksen keksi 1800-luvun alkupuolella 12-vuotias orjapoika Madagaskarin itäpuolella sijaitsevalla Reunion-saarella, jonne ranskalaiset olivat tuoneet kasvatettavaksi vaniljaa. Sama menetelmä on käytössä edelleen, ja vielä nykyäänkin Madagaskarin alue on yksi tärkeimpiä vaniljan viljelyalueita.

Herkullisesti tuoksuva vaniljatanko on vaniljan raaka kotahedelmä. Hedelmän hitaan kuivauksen aikana tapahtuu käymisprosessi, jonka aikana vapautuu vanilliinia ja kymmeniä muita aromiin vaikuttavia yhdisteitä. Pääasiallisen ominaistuoksun ja -maun antaa kuitenkin vanilliini, jota voidaan tuottaa myös synteettisesti selluloosan jätelipeästä. Se on paljon halvempaa kuin aidon vaniljan käyttäminen, ja arviolta jopa noin 95 % ”vaniljaa” sisältävistä tuotteista on maustettu pelkällä vanilliinilla.

Tervetuloa tutustumaan Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan!

Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha
Kasvihuoneet ovat avoinna kesällä (1.6.–31.8.) ti–su 10–17, ma suljettu.
Pääsymaksut 6/3/0 euroa, torstaisin klo 15–17 vapaa pääsy.
Ulkopuutarha on avoinna joka päivä 9–20 ja siihen voi tutustua maksutta.
Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha sijaitsee aivan Helsingin päärautatieaseman kupeessa (Unioninkatu 44 / Kaisaniemenranta 2)
Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha: www.luomus.fi/kaisaniemi

Kuvia medialle (kuvaajan nimi mainittava): www.luomus.fi/users/tiedotus/kuvia_medialle/vanilla/

Intendentti Maarten Christenhusz suorittaa pölytyksen näppärästi teroitetun lyijykynän avulla. (Kuva Pinja Näkki)

Kasvitieteellinen puutarha